Oulun yliopiston sähköinsinööriosastolla vuonna 1968 opintonsa aloittaneet kokoontuivat 8.9.2022 ajankohtaiseen seminaarin aiheesta ”Miten teknologiakaupunki Oulun jatko voidaan turvata?” Monet kurssilta valmistuneista ovat olleet luomassa Oulun teknologiaihmettä 1970-luvulta alkaen. Puheenjohtajana toimi emeritusprofessori Matti Pietikäinen, hänkin kurssilainen.
Tänään Oululla on haasteita asemansa säilyttämiseksi. Seminaarissa pohdittiinkin toimintaympäristöä, yhteistyöverkostoja, yrittäjyyttä, koulutusta, kärkitutkimuksen asemaa ja tulosten vieminen sovelluksiin sekä kaupungin roolia.
Toimitusjohtaja, tekniikan tohtori Martti Launonen (Hubconcepts Inc.) tarkasteli teknologiakeskittymien menestystekijöitä, esimerkkeinä mm. Cambridgen ja Tsinghuan yliopistot. Vetovoimaisten kaupunkien ja luovien ympäristöjen takana ovat innovaatiokeskittymät. Oulussa nykyinen painopiste on kuitenkin kaupunkikeskustan kaupallisissa toiminnoissa.
Professori Matti Latva-aho nosti esille johtamansa 6G-viestintäteknologian kehitystyön. Sen takana on vuosikymmenten langattoman tiedonsiirron tieteellinen tutkimus, laaja kansainvälinen ja kansallinen yhteistyö, sekä innovaatiokeskittymä Linnanmaalla.
Tohtori Tero Ojanperä tarkasteli Oulun yliopiston tärkeimpien ”kilpailijoiden” Tampereen yliopiston ja Aalto-yliopiston varautumista tulevaisuuteen. Ojanperällä on laaja kokemus teollisuudesta, mutta hän on toiminut urallaan myös Oulun ja Tampereen yliopistoissa. Hän on nykyisin Pohjoismaiden suurimman tekoäly-yritys Silo.ai:n hallituksen puheenjohtaja ja Aalto-yliopiston osa-aikainen työelämäprofessori.
Tero Ojanperän mukaan Aalto-yliopistossa on onnistuttu tulevaisuuden edellytysten luomisessa erityisen hyvin yhdistämällä tekniikka, kauppatieteet ja taide samalle kampukselle sekä panostamalla uusien yritysten kehittymisedellytysten parantamiseen.
Kaupunginvaltuutettu, kasvatustieteiden tohtori Jari Laru kertoi, mikä rooli kaupungilla säädösten mukaan on alueen elinvoiman edistämisessä. Hän oli erittäin huolissaan teknologiakaupungin tulevaisuuden vaarantavista suunnitelmista hajottaa Linnanmaan innovaatiokeskittymä. Otaniemen tavoin olisi kehitettävä asumisen, tutkimuksen ja tuotekehityksen yhteistä paikkaa. Nyt suunta on päinvastainen useista asiantuntevista vetoomuksista, kirjelmistä, perustelluista mielipidekirjoituksista, yliopistoyhteisön kannasta ja poliittisista päätöksistä piittaamatta.
Seminaarin osallistujien huoli Oulun asemasta teknologiakaupunkina oli yhteinen.
Kannattaisiko Oulunkin valita teknologiakeskittymiin fokusoituminen? Mallia voi läheltä ottaa Tampereesta, Tukholmasta, Espoosta, nyt Vaasastakin ja miksei myös aiemmasta Oulusta.
Oulun yliopiston ja kaupungin johtoa voi syyttää silkasta tyhmyydestä, sillä muuta selitystä jääräpäiselle päiden Raksilan mäntyyn lyömiseen ei ole. Lukuisten asiantuntijoiden lausunnoista ei ole piitattu ja yliopiston oman väen kannanotot on laitettu suoraan roskakoriin.
Uusia esimerkkejä järjettömistä riskinotoista ei tarvita. Putinissa ja Fortumissa on tarpeeksi.