Opetus-ja kulttuuriministeriön (OKM) rahanjakomallissa on vuodesta 2017 julkaisuja painotettu ns julkaisufoorumipisteytyksellä (JuFo). Se arvottaa julkaisut niiden ilmestymislehtien ja -konferenssien mukaisesti. Kyseessä on nollasummapeli, joten julkaisufoorumin panelistien vähintäänkin latenttina intressinä on huolehtia omien yliopistojensa suosimat julkaisukanavat mahdollisimman ylös. Samalla tutkijoita kannustetaan julkaisemaan korkeimmalle pisteytetyissä kanavissa.
Ehkä ajatuksena on myös ollut parantaa julkaisutoiminnan tasoa. Onkin kiintoisaa nähdä systeemiset vaikutukset, siis Suomen yliopistolaitoksessa.
Seuraavassa tarkastellaan, kuinka JuFo-pisteiden muutokset korreloivat esimerkiksi vuoden 2024 CWTS Leiden -rankingin 10% globaalisti eniten viitattujen julkaisuihin sijoittuneiden artikkelien kanssa. JuFo-pisteet ovat vuosittaisia, viittauksiin perustuvat CWTS Leiden -tiedot pohjautuvat kuhunkin edelliseen vuoteen päättyviin neljän vuoden liukuviin arvoihin. (Huom: tulokset päivittyvät seuraavissa rankingeissa, monesti uusimmat PP(top 10%) -tulokset ovat myöhemmin hieman pudonneet).
| Vuosi | JuFo-pistekertymä | JuFo-pisteet vrt. kertymä 2011 | CWTS Leiden 2024 PP(top 10%) |
| 2011 | 50368 | 100.0% | 9.9% (2007-10) |
| 2012 | 55210 | 109.6% | 10.0% |
| 2013 | 58991 | 117.1% | 10.2% |
| 2014 | 65907 | 130.9% | 10.1% |
| 2015 | 57267 | 113.7% | 10.2% |
| 2016 | 60804 | 120.7% | 10.1% |
| 2017 | 62653 | 124.4% | 10.0% |
| 2018 | 64435 | 127.9% | 9.9% |
| 2019 | 68073 | 135.2% | 9.8% |
| 2020 | 72214 | 143.4% | 10.1% |
| 2021 | 76033 | 151.0% | 10.2% |
| 2022 | 76364 | 151.6% | 10.3% |
| 2023 | 78784 | 156.4% | 10.5% |
Ehkä JuFo-määrällä ja Leiden-laadulla voi nähdä korrelaation, mutta kovin vahva se ei vaikuta olevan. Se on vahvempi opettajien ja tutkijoiden työvuosien kanssa. Ne kasvoivat välillä 2011-2023 kaikkiaan 9.2%; 17823 vs. 19467.
JuFo-pisteiden keskeinen funktio saattaakin olla tarpeessa jakaa yliopistojen rahoitusta jollakin tavalla.
This is to be expected. Researchers tend to choose the easiest possible journal in the higher Jufo rating available.
Why to choose a tough Jufo1 if you can publish in a ”harder” Jufo2? Jufo levels do correlate a bit with the level of the journals (not always) but less so with the levels of the papers published, Also, having just 3 levels makes the lines among them ”too hard”.
JuFo-paneeleihin on muistaakseni nimetty 200-300 professoria, mikä vastaa ison yliopiston tason 4 koko henkilöstöä. Suomeen on tällä tavalla luotu järjestelmä, jonka olisi voinut korvata alakohtaisesti normalisoiduilla siteerausindekseillä. Tuo ei olisi maksanut juuri mitään. Toinen vaihtoehto olisi ollut ostaa palvelu Leideniltä.
Takavuosina valtion korvaus yliopistosairaaloille tieteellisen tutkimustyön aiheuttamista kuluista jaettiin tutkimustyön yhteydessä syntyneiden julkaisuiden IF:ien perusteella. Kari Raivio, mm. Helsingin yliopiston kansleri, kommentoi asiaa suunnilleen seuraavasti: On erikoista, että Suomen valtionhallinnossa allokoidaan resursseja amerikkalaisen kaupallisen yrityksen tuottamalla informaatiolla.
Ehkä raskas ja kallis JuFo on yritys peitellä tuota faktaa?
Ehkä merkittävä perustelu JuFo:lle on suomen- ja ruotsinkielisten julkaisujen heikko edustus kansainvälisissä tietokannoissa. Pienet kielet ja kulttuuri on välttämättä otettava jotenkin huomioon.
”Kyseessä on nollasummapeli, joten julkaisufoorumin panelistien vähintäänkin latenttina intressinä on huolehtia omien yliopistojensa suosimat julkaisukanavat mahdollisimman ylös.”
Sama suomeksi: Pukit ja kutut on päästetty kaalimaan vartijoiksi.