QS Ranking 2025 blogiartikkeli käsitteli painotettua koulutuksen ja tieteenteon sijoittumista. Tässä blogiartikkelissa tarkastelen puolestaan tutkimuksen tieteellistä vaikuttavuutta artikkeliviittausten pohjalta. Perusteena on Oulun yliopiston epäjohdonmukainen viestintä.
CWTS Leiden Ranking on tutkimusjulkaisujen bibliometrinen analyysi, josta tarkasteltavaksi valitsin 10%:iin eniten globaalisti viitattuihin sijoittuvien julkaisujemme osuuden. Kyseessä on yliopistojen kokoriippumaton vertailu kriteerillä PP(top 10%). Alla CWTS Leidenin valikko, jossa vertailun oletuksena on ’fractional counting’ ja 100 julkaisua.
Taulukko alla esittää Oulun yliopiston PP(top 10%) -sijoitukset vuoden 2014 arvioinnista lähtien. Mukana on vertailun vuoksi myös sijoittuminen Suomen yliopistojen joukossa sekä paras suomalaisen yliopiston sijoitus. Oulun yliopiston globaalin sijaluvun kehitys Suomen kärkeen verrattuna on strategisesti kiinnostava.
| Vuosi | Katetut vuodet | Oulun yliopiston PP(top10%) sijoitus | Sijoitus Suomessa | Paras sijoitus Suomessa |
| 2014 | 2009-12 | 475 | 5 | 269 HY |
| 2015 | 2010-13 | 435 | 7 | 233 HY |
| 2016 | 2011-14 | 487 | 8 | 256 HY |
| 2017 | 2012-15 | 441 | 5 | 282 HY |
| 2018 | 2013-16 | 443 | 4 | 252 AY |
| 2019 | 2014-17 | 504 | 4 | 249 AY |
| 2020 | 2015-18 | 568 | 6 | 293 AY |
| 2021 | 2016-19 | 631 | 6 | 253 AY |
| 2022 | 2017-20 | 465 | 3 | 256 AY |
| 2023 | 2018-21 | 527 | 4 | 197 LUT |
| 2024 | 2019-22 | 651 | 7 | 151 LUT |
Ehkä kiintoisimmat tulokset ovat vuosilta 2019-2024, joiden pohjatiedot ovat liukuen vuosilta 2014-2022. Tämä osuu ajallisesti Oulun yliopiston vuoden 2016 organisaatiomuutokseen ja sen jälkihoitoon. Korrelaatiota ei kuitenkaan pidä tulkita syy-seuraus-suhteeksi.
Oulun yliopisto kuittasi vuoden vuoden 2023 CWTS Leiden Ranking tuloksen hiljaisesti. Samoin vaikuttaa käyneen vuoden 2024 tulosten kohdalla. Vuoden 2021 uutisoinnin kohdalla yliopistomme käytti kokoriippuvaa P(top 10%) -osuutta. Tuo tarkoittaa 10% eniten viitattujen julkaisujen lukumäärää, josta sijoitus 527.
Kokoriippumaton mittari olisi ollut PP(top 10%), joka on osuus yliopiston julkaisuista, jotka ovat 10% eniten viitattujen joukossa. Sijoitus tuolla perusteella on 631.
Vuoden 2022 CWTS Leiden Ranking -tuloksen yliopistomme uutisoi alunperin 23.6.2022, liki vuotta myöhemmin 5.5.2023 korjaten:
Korjaus on ollut seuraava:
Tuo 542 on ollut Oulun yliopiston sijoittuminen koko julkaisuvolyymissa (rankingin tekijä P), mikä käy ilmi CWTS Leiden Ranking -palvelusta (ks. harmautettu sarake):
Yliopistomme viestintä ei missään vaiheessa ole maininnut, minkä kriteerin mukaisesta CWTS Leiden Rankingista se kulloinkin uutisoi. Ilmeisesti viestintä vuosittain hakee parhaan numeerisen sijoituksen kriteerejä. Määräindikaattorien P ja P(top 10%) vertaaminen toisiinsa tai kokoriippumattomaan suhteelliseen osuuteen PP(top 10%) ei läpäisse minkäänlaisia tieteellisen julkaisemisen kriteerejä.
Vuoden 2024 CWTS Leiden rankingin osalta sijoituksemme ovat P 570, P(top 10%) 547 ja kokoriippumaton PP(top 10%) 651. Oulun yliopiston eri alojen sijoittumiset ovat seuraavat:
| Tieteenala | Leiden Ranking 2024 |
| Biomedical and health sciences | 654 |
| Life and earth sciences | 466 |
| Mathematics and computer science | 169 |
| Physical sciences and engineering | 748 |
| Social sciences and humanities | 545 |
Alakohtaisia sijoittumisia voi tarkastella esim. ns. Shanghai rankingista (ARWU). Kokonaan oma kuvionsa on suomalainen julkaisufoorumi pisteytyksineen. Vertailen sitä CWTS Leiden rankingiin ensi viikolla mahdollisine vaikutuksineen (tämä viimeinen lause muotoiltu tarkemmin 18.11.2024).
Yliopiston viestinnän osaaminen ei ole tasolla, jota odottaisi tiedeyliopistolta. Sekoilua sekoilun perään. Hävetkää!
Opportunistinen tiedotuspolitiikka ei välttämättä kumpua viestinnän omasta innosta vaan voi olla myös mainehakuisen ja kehuherkän johdon yritys näyttää paremmalta kuin onkaan.
Viestintä on haastava laji. Yliopistoissa haasteelliseksi asian tekee mm se, että tieteentekijät pyrkivät aina totuuteen. Silloin tulos voi olla hyvä tai huono tai jotain siltä väliltä. Markkinaviestinnässä yleensä pyritään tuomaan kuitenkin vain parhaat puolet esiin. Tuleepa mieleen tapaus toimitusjohtajaurani alkumetreiltä. Talouselämä-lehti kävi haastattelemassa ja kerroin melko avoimesti hyvistä näkymistä mutta myös ongelmista. Kun juttu ilmestyi, hallituksemme puheenjohtaja otti puhutteluun ja totesi, että hyvät asia julkisiksi ja ongelmat käsitellään sisäisesti. Henkilöjohtamiseen sovellettuna: moitteet kahden kesken ja kehut joukkojen edessä.
Iso ongelma Oulun yliopistossa on se, ettei ole foorumia, jossa ihan oikeasti yliopistoväki voisi käydä rakentavaa keskustelua yliopiston ongelmista. Kalevan artikkeleiden innoittamana yliopistolaiset ja muutkin nimimerkin takaa huutelevat kaikenlaisia kommentteja. Tähän maailmaan sitten yliopiston viestintä tuppaa monenlaisia juttuja kuten ’Väitöskirjatutkija’ toteaa ’Sekoilua sekoilun perään’.
Yliopisto on värvännyt ison määrän enimmäkseen ulkomaalaisia väitöskirjatutkijoita suoltamaan julkaisuja. Leidenin datasta näkee, että julkaisumäärä on kymmenessä vuodessa kasvanut 30%. Publish or perish!
Suomen yliopistoissa väitöskirjatutkijoista 43% on muita kuin Suomen kansalaisia. Oulussa heidän osuutensa on 44% eli käytännössä sama. Toisaalta 14% kaikista väitöskirjatutkijoista on Oulun yliopistossa. Data on Vipusesta ja koskee henkilötyövuosia.
Laitoin tiedot (”Vuosi” vs. ”Oulun yliopiston PP(top10%) sijoitus”) Exceliin ja loin lineaarisen trendin. Sen mukaan Oulun yliopisto tipahtaa vuodessa keskimäärin 15 pykälää listalla.
Välillä ajankohtaista asiaa: yhteisövero on voitosta 20%. Kalevan artikkelissa 16.11.2024 Oulun yliopiston talousjohtaja ilmoittaa SYK:n maksavan yhteisöveronsa Tampereelle. Oikeammin se maksaa vajaan neljänneksen yhteisöverosta Tampereelle. Odottaisin yliopistoyhteisön taloushallinnolta enemmän tarkkuutta.
Valtionvarainministeriön mukaan ”Yhteisöveronsaajia ovat valtio ja kunnat. Verovuonna 2024 valtion jako-osuus yhteisöveron tuotosta on 76,31 prosenttia ja kuntien 23,69 prosenttia”
Syksyn Akatiimi-lehdessä oli hyvää joskin yli varovaisesti esitettyä kritiikkiä SYKin vuokrista. Tänään Kalevaan päätyi itkuvirsi aiheesta Linnanmaan osalta. Alustaako tämä aluepoliittista suhmurointia jossa keskustakampusta aletaan taas haikailla?
Talousjohtaja Riuttanen ennustaa 60 miljoonan vuokrasummaa. Jos yliopiston budjetti on silloin (siis milloin?) kaksinkertaistunut, niin prosenttiosuus on sama kuin nyt.
Nykyisellä 3.5% inflaatiotahdilla vuonna 2075 yliopisto maksaa vuokria 120 miljoonaa. Eikö tuolla summalla voisi shokeerata jo nyt? Miksi tyytyä 60 miljoonaan?