Yliopiston hallituksen puheenjohtaja nosti 16.10.2024 sanomalehti Kalevassa esille Oulun yliopiston kotimaisen sijoituksen sijoituksen THE rankingissa, jonka laskentatapa uudistui vuodeksi 2024. Väittämiä sittemmin oikaisi entinen rehtori Lauri Lajunen 22.10.2024.
Yliopistojen ns. ranking -tulokset ovat pitkälti viihdettä. Keväällä saimme jälleen kerran niin QS kuin Leiden -vertailujen tulokset. Palaan lähiaikoina jälkimmäiseenkin.
Yliopisto-rankingien listat ovat noin 70%:sti samoja sadan parhaiksi katsotun kohdalla. Sen jälkeen järjestys määräytyy pitkälti käytetyn metodologian pohjalta. Niinpä jälkijoukon kohdalla vaikkapa THE, QS, ARWU, CWUR ja Leiden -rankingit voivat erota huomattavasti. Viimeinen on tieteellisten julkaisujen vaikuttavuusvertailu, muissa on mukana koulutus, maine, henkilöstörakenne, jne. Niinpä kukin yliopisto voi viestinnässään valita haluamansa rankingin.
Edellä mainituissa Oulun yliopiston globaalit/kansalliset sijoitukset ovat viimeisimmissä olleet seuraavat:
- THE: 251-300/4 (LUT on Suomessa sijalla 3 hivenen korkeammalla samassa THE:n 251-300 kategoriassa. Kuitenkin viestinnän mukaan Oulun yliopiston sijoitus on 3.)
- QS: 344/4
- ARWU: 401-500/4
- CWUR: 458/5
- Leiden: 651/7
Yliopistomme QS Ranking nousi merkittävästi vuodelle 2024. Yliopiston viestinnän tiedote kertoi asiasta mm. seuraavasti:
Vuoden 2025 QS ranking putosi. Viestinnän tiedote noteerasi sen näin:
Valitettavasti tulokset 2024 ja 2025 eivät ole täysin vertailukelpoisia vuoden 2023 kanssa. Tiedote 2024 ei tätä suoraan totea, mutta noteeraa uudet indikaattorit:
Seuraavassa taulukossa on vertailu vuoden 2023 ja 2024/2025 käytettyjen kriteeristöjen välillä:
| Indikaattori | Paino 2023 | Paino 2024 |
| Academic reputation | 40% | 30% |
| Employer reputation | 10% | 15% |
| Faculty student ratio | 20% | 10% |
| Citations per faculty | 20% | 20% |
| International faculty ratio | 5% | 5% |
| International student ratio | 5% | 5% |
| International research network | N/A | 5% |
| Employment outcomes | N/A | 5% |
| Sustainability | N/A | 5% |
Silkasta uteliaisuudesta voimme tarkastella, miten sijoituksemme olisi muuttunut vuoden 2023 indikaattoreilla. Niinpä seuraavassa taulukossa vertaan vuoden 2023 sijoituksiamme vuosiin 2024 ja 2025 kullakin indikaattorilla. Kolmen indikaattorin kohdalla sijoitus on noussut!
| Indikaattori | Sija 2023 | Sija 2024 | Sija 2025 | Muutos 2023-2024 | Muutos 2023-2025 |
| Academic reputation | 501+ | 553 | 582 | ~-50? | ~-81? |
| Employer reputation | 417 | 502 | 600 | -85 | -183 |
| Faculty student ratio | 510 | 564 | 574 | -54 | -64 |
| Citation per faculty | 222 | 228 | 207 | -6 | +15 |
| International faculty ratio | 325 | 348 | 295 | -23 | +30 |
| International student ratio | 601+ | 701+ | 753 | ~-100? | ~-152 |
| International research network | N/A | 168 | 179 | N/A | -11 |
| Employment outcomes | N/A | 511 | 521 | N/A | -10 |
| Sustainability | N/A | 103 | 220 | N/A | -107 |
Näemme, että jokaisen vuoden 2023 indikaattorin kohdalla Oulun yliopiston sijoittuminen putosi vuoden 2024 rankingiin. Karkeasti: kaksi uutta indikaattoria ”International research network” ja ”Sustainability” peittivät ranking-alamäen ja nousun selitti ”Faculty student ratio” -tekijän painoarvon puolittuminen. Kiintoisasti tuo puolitus johti korealaisten yliopistojen yhteisprotestiin ja jättäytymiseen pois QS-rankingista. Toki tuokin hivenen nostaa Oulun yliopiston sijoitusta.
Miten olisimme sijoittuneet vuoden 2023 indikaattoreiden painoilla niiden vuoden 2024 ja 2025 arvoilla? Indikaattorien 2024 arvot olivat seuraavat:
Ylärivin arvoista vuoden 2023 painoarvoin laskien saadaan vuodelle 2024 lukema 27.8, mikä jää alle vuoden 2023 tuloksen 29.0. Vuoden 2023 asteikolla olisimme silloin pudonneet sijalta 392 sijalle 410. Muutos olisi ollut käytännössä merkityksetön.
Vuoden 2025 osalta QS-ranking -indikaattorit ovat alla
Ylärivin arvoista vuoden 2023 painoarvoin laskien saadaan vuodelle 2025 lukema 28.0, mikä on hivenen parempi kuin vuodelle 2024. Vuoden 2023 asteikolla Oulun yliopiston sijoitus olisi ollut silloin 406.
Reilu vuosi sitten sitten 2.5.2023 ilmestyneessä QS Ranking -tuloksia käsitelleessä blogiartikkelissa totesin, että ”Kivointahan olisi parannus, jonka eteen ei tarvinnut tehdä mitään”. Tuolloin jo oli näköpiirissä QS Ranking -muutosten pudottavan Kaukoidän yliopistojen sijoittumisia.
Yliopistorankingit eivät ole täysin merkityksettömiä, sillä ne ehkä vaikuttavat ainakin kv-opiskelijoiden hakeutumisiin. Voimmekin pohtia, miten panostukset tekijöihin ”Employer Reputation” ja ”Employment Outcomes” vaikuttaisivat. En siten sivuuttaisi rankingeja pelkkänä viihteenä.
Toisaalta rahalla saa kaikkea ja tämä koskee myös ranking-sijoitusta. Esimerkiksi käynevät Saudi-Arabian yliopistojen Shanghai-rankingit. Vuonna 2009 tuolla listalla 500 parhaan joukossa oli yksi:
Vuoden 2023 QS-ranking listasi jo viisi Saudi-yliopistoa samaan kärkeen:
Strategia on ollut sama kuin monella kiinalaisella yliopistolla: rekrytoidaan ns. highly cited -tutkijoita ja edellytetään viittauksia oman yliopiston julkaisuihin. Tuloksena ei tarvitse odottaa vuosikymmeniä ns. huippututkimuksen kehittymistä.
Kiitos viihdykkeestä!
Ayubin lausumaa voi tarkastella esimerkiksi vuoden 2016 THE-ränkkäystä vasten. Silloin Oulun yliopisto oli Suomessa jaetulla 2. sijalla Aalto-yliopiston kanssa välillä 201-250. Mutta Oulu oli hieman Aaltoa heikompi, joten olisiko silloin kansallinen sijoitus ollut 3?
Totuudenjälkeisessä yliopistossa sen johto vetoaa seikkoihin, joilla ei ole yhteyttä todellisuuteen. Muutenkaan totuudellisuudella ei ole merkitystä.
Näitä rankingeja on niin moneen makuun että jopa Oulun yliopiston viestintä löytää sieltä mainontaan sopivaa kehun aihetta. Enempi soisi näkevänsä analyyttisen kriittistä tarkastelua KPI-indikaattoreilla siitä miten ja mihin suuntaan menee. Yleisimmät rankingit ei kuitenkaan tarjoa paljoa hypettämisen aihetta nykyisen johdon kaudella saavutetun suorituskyvyn osalta.
Samaa mieltä noista KPI’sta. Ne on lähempänä absoluuttista totuutta kuin nämä ranking-jutut. Ministeriön rahoituksen allokointi yliopistoille seuraa jossain määrin KPI-logiikkaa.
Tähän ministeriön toimintaa ehdottaisin myös yritysten välisissä sopimuksissa käytettävää sopimussakkomenettelyä. Minusta ei riitä, että kun luvattuja tuloksia ei saada tehtyä, siitä ei seuraa muuta kuin rahoituksen pienennys. Yliopistoille kuulisi jonkinlainen ’virhemaksu / sopimussakko’ siitä, ettei luvattua tulosta ole toimitettu määrällisesti ja ajallisesti sovitulla tavalla.
USA:ssa julkaistaan kirjasta nimeltä America’s Best Colleges, jossa sikäläiset yliopistot rankataan hakijoille tärkeää KPI-koria vasten. Indikaattoreita ovat mm. ensimmäisen vuoden jälkeen jatkavien ja kuudessa vuodessa BA/BSC-tutkinnon suorittavien osuudet, opiskelijat-opettaja -suhde, jne. Tarkoituksena on antaa harkitsijalle käsitys todennäköisyydestä valmistua.
Oletko Olli pohtinut tuollaista vertailua?
Tunnen tuon US News & World Report:in high schoolin päättäville tarkoitetun julkaisun. Siinä fokus on näytöistä opiskelijoiden menestymisessä ja sen edellytyksissä.
Ehkä lähinnä vastaava suomalaisten yliopistojen vertailu on tässä: https://www.silven.fi/index.php/2024/03/19/kandikoulutusindeksit/
Olli kirjoittaa, että ”Yliopistojen ns. ranking -tulokset ovat pitkälti viihdettä”. Tuo viihde on varmaan yksi näkökulma, mutta ranking arvioinneista on hyötyäkin. Ollikin käyttää niitä hyväkseen. On hyvä, että ulkopuoliset tahot arvioivat yliopistojen toimintaa.
Olennaista onkin, että ymmärtää ranking arviointien logiikan, jotka vaihtelevat listasta toiseen. Ja jälleen kerran Olli on paneutunut asiaan oikein kunnolla ja kuvaa menetelmien eroja.
Kun verrataan yliopistoja Oulun yliopiston verrokeissa, niin suhteellisen pienetkin muutokset saattavat siirtää sijoitusta useita pykäliä ylös tai alaspäin. Näin ei ole kärkipään kohdalla. Joskus vuosia sitten, esitettiin Oulussa näkemys, että eräs kansainvälisestikin arvostettu Oulun yliopiston professori tutkimusryhmineen vastasi noin 100 sijan verran Oulun yliopiston asemasta ranking listalla.
Minusta ranking listoja voi hyödyntää ’samankaltaisten’ (suomalaiset, monialaiset,..) yliopistojen vertailuun. Myöskin muutostrendejä voi suhteellisen luotettavasti havaita rankinsijoitusten muutoksista. Suomessa näyttävät Aalto ja Lappeenranta kehittyneet suotuisasti ja Oulu ei samalla tavalla. Tästä ei siis voida tehdä johtopäätöstä, että kampuksen sijainnilla suhteessa kaupunkikeskukseen olisi merkitystä menestykseen. Aalto ja Lappeenranta ovat hyötyneet etäisyydestä ja Oulu ei. Vai onkohan se näin?