Oulun yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Ayub antoi ymmärtää Kalevan haastattelussa 16..10.2024 Oulun yliopiston tehneen positiivisen käänteen ja sen olevan rehtori Jouko Niinimäen ansiota:
Valitettavasti hallituksen puheenjohtajan käsitys perustuu väärinymmärrykseen tai hän on saanut värittyneitä tietoja. Mitään varsinaista merkittävää tutkimuksen käännettä ei ole nähty. Koulutuksessa kehitys on ollut huonompaan suuntaan. Niinpä Oulun yliopiston viimeisin yhteisöllinen rehtori Lauri Lajunen korjasi väittämää mielipidekirjoituksessaan Kalevassa 22.10.2024:
Tässä ja muutamassa seuraavassa blogiartikkelissa tarkastelen kehitystä kvantitatiivisten laatumittareiden valossa. Näkökulmina ovat ensi viikolla 5.11.2024 opiskelijat ja seuraavina viikkoina kansainväliset yliopistorankingit. Tarkoitukseni on ruotia myös opetus-ja kulttuuriministeriön (OKM) yliopistojen rahanjaossa käyttämää julkaisufoorumipisteytystä.
Olen blogiartikkeleissani useaan kertaan nostanut esille Oulun yliopiston nuorimpien opiskelijoiden opinnoissa edistymisen ongelmat. Jos alkuvaiheen opiskelija ei saavuta ns. täyteen yhdeksän kuukauden opintotukeen oikeuttavaa 45 opintopisteen rajaa lukuvuodessa, niin keskeyttämisriski kasvaa.
Oulun yliopiston tutkintosaannot ovat muutaman viime vuoden aikana pudonneet. Tähän voi pohtia selitystä seuraavasta graafista, jonka pohjissa on mukana opiskelijoiden mm. varusmies- ja siviilipalvelusten sekä vanhempainvapaiden pilkkomat lukuvuodet.
Yliopiston nykyinen ylin johto olettaa omien päätöstensä sijaan heikkenevän kehityksen selittyvän opiskelijamateriaalin heikkoudella. Siis se on opiskelijoiden syytä.
Mutta 2010-luvun alussa Oulussa panostettiin opintojen alkuvaiheeseen muiden yliopistojen ja kansainvälisen mallin tavoin. Yllä graafista näkee tuolloisen parannuksen, mutta myös siihen johtaneiden käytäntöjen poistumisen seuraukset. Datan lähde on OKM:n extra-Vipunen.
Vuonna 2010 analysoin Suomen yliopistolaitoksen silloiseksi ylempien korkeakoulututkintojen saannoksi n. 67%. Oulun yliopisto jäi n. 63%:iin. Tarkastelujaksona oli 10 vuotta opintojen aloituksesta. Graafin pohjalta epäilen eron muihin yliopistoihin olevan nyt repeämässä suuremmaksi kuin koskaan aiemmin.
Lisäksi nykyinen hallitus on suunnittelemassa lapsettomien opiskelijoiden siirtoa opintotuen asumislisän piiriin. Sitä maksettaisiin vain opintotukeen oikeuttavilta opiskelukuukausilta. Muutoksen vaikutukset saattavat olla Oulussa muuta maata jyrkemmät. Nykyisin opiskelijat saavat yleistä asumistukea, jota maksetaan koko vuodelta.
Olen aiemmin esittänyt yliopiston tilinpäätöksistä ja toimintakertomuksista kerätyn datan pohjalta laaditun toisen, jo hieman vanhentuneen graafin, jolla on hätkähdyttävä korrelaatio yllä olevan kanssa:
Tietenkään pelkkä yhteisten kulujen kohdentaminen ei aiheuta opintojen edistymisen heikentymistä. Kausaliteetti liittynee niiden molempien takana oleviin muuttujiin. Niitä lienevät sekä yliopiston vuoden 2016 organisaatiomuutos että mm. strategia- ja viestintäyksiköiden paisuminen koulutuksen kustannuksella.
Mitä on edessä? Kehityksen nykymenolla jatkuessa seurauksena on OKM:n epäsuosio. Se voi katsoa perustelluksi ohjata uusia opiskelijoita heistä paremmin huolehtiviin yliopistoihin. Oulun koulutus on saanut huonot arviot Studentumin opetusvertailussa, josta Kalevakin on uutisoinut:
Yliopiston hallituksen puheenjohtaja ei Kalevan artikkelissa 16.10.2024 kuitenkaan tainnut viitata OKM-riskiin. Hän tuntui katsovan ongelmien johtuvan kampuksen sijainnista kaupungissa.
Yritysten johdossa toimivat ovat vastaavien lausuntojen jälkeen joutuneet lähtemään. Tappiomielisten paikka on jossain muualla.
Ei ole suosittua etsiä syytä mihinkään kurjuuteen ylemmästä johdosta saati rehtorin kansliasta. Ayub tietää kenen taskussa on ja jutut on sen mukaisia. Johdossa halutaan että yliopisto profiloituu tutkimusyliopistoksi eikä toisen luokan ”koulutusyliopistoksi”. Siksi on vähemmän tärkeää miten opiskelijoille menee kuin että oikeiden alojen tutkimukseen löytyy sisäistä tukea ja vastikkeeksi syntyy muutama rahoitettu projekti ja Jufo-3 julkaisu. Ei siis mitään ongelmaa, ihan vaan normaali strateginen manööveri… ei mitään nähtävää. Fakenews että menisi huonosti. Ja jos meneekin niin syynä on kampuksen sijainti suolla. Tai väärin tulkittu data.
Oulun yliopiston opiskelijoilla on ollut huono herraonni.
Avainsanat lienevät ”oikeiden alojen tutkimukseen”. Hyvillä jufo-julkaisuilla ei sinällään rahaa tee, jos tutkimusala sattuu olemaan väärä. Yliopistolla ei ole strategiaa, jolla se, todelliseen julkaisutoimintaan perustuen, pyrkisi takaamaan tutkimuspainotteisten yksiköiden toiminnan. Näissä yksiköissä tutkijat yleensä myös opettavat, ja niissä valmistuu suhteellisesti ottaen paljon tohtoreita. Tuntuu että johdolle rahan jako on vain leikkiä, jossa ohjelman parametrejä mielivaltaisesti muutellaan.
Mitä Ayubiin tulee, hänellä ei näytä olevan mitään käsitystä Oulun yliopiston menestystekijöistä. Epäilemättä, parasta mitä hän voisi tehdä olisi antaa puheenjohtajan paikka sellaiselle, jolla olisi sekä kykyä että halua yliopistoa kehittää. Sama koskee suurinta osaa nykyistä yliopiston hallitusta.
Tiedolla johtaminen, keskusteleminen ja neuvotteleminen ei ole olleet muodissa sitten Ollin aikojen, tilalle tuli besserwisermäinen johtaja tietää parhaiten -malli. Ehkä ajatuksena oli vapauttaa ihmisten resursseja tuottavaan työhön kun ei tarvinnut huolehtia ylätason asioista. Riitti kun keskittyi tekemään tulosta.
Hieman tämä ihmetyttää että näinkin isossa talossa ei ole saatu muutosta aikaan kun monella taholla on huomattu että ollaan huonolla tiellä. Eikö rakenteet mahdollista vai eikö esim. yliopistokollegiossa istuvat uskalla tehdä mitään vaikka mieli tekisi? Vai onko siellä niin laaja tyytyväisyys tähän kaikkeen ettei ole tarvekaan?
Oletan, että yliopiston hallitus on määrittänyt KPI:t, siis mitattavat tärkeät asiat. Pahinta tietenkin on, jos mittareita ei ole ja jos on, niitä ei seurata. Miten on?
Yrityksissä hallitusten päätökset usein pohjautuvat KPI-trendeihin. Mikä voisi yliopistossa olla tärkeämpää kuin seurata opiskelijoiden edistymisen trendejä? Jos suunta on huono, niin sitten on tehtävä jotakin. Oulun yliopistossa olisi pitänyt tehdä jo 5-6 vuotta sitten.
Oulu is the fourth university in my career, but the first one where the rector is ’absent’ and appears to exist in his own virtual reality. Poor focus on student achievement fits the picture.
Jonkinlaisen kokemuksen myötä olen huomannut, että yliopistossa on paljon fiksuja ihmisiä, kuten esim Olli. Nämä tietävät menetelmiä siitä, miten organisaation (ja yksilöiden) tulosta voidaan parantaa. Nämä fiksut ihmiset ovat tuoneet taloon strategisen johtamisen, laatutyön, prosessijohtamisen, toimintolaskennan, tilastolliset menetelmät, kapeikko-ajattelun, jne. Ongelmaksi näyttää muodostuvan se, että näitä hyviä ideoita ei ole pystytty institutionalisoimaan. Hyvä huono esimerkki prosessijohtamisesta on Ollin kuvaama tapaus turhaan käynnistetystä häirinnän käsittelyprosessista. Prosessi on määritelty, mutta sitä määrittelyä ei noudateta ja ihan rehtori omalla toiminnallaan osoittaa, ettei harkitun ja kuvatun prosessin mukaisesti tarvitse toimia.
Laatutyö on toinen epäonnistunut juttu: ”Oulun yliopiston laatujärjestelmä tuottaa luotettavaa tietoa toiminnan vaikuttavuudesta, tuloksellisuudesta ja sujuvuudesta sekä tukee hyvien käytäntöjen levittämistä” https://www.oulu.fi/fi/yliopisto/laatutyo ”Jatkuva parantaminen (PDCA eli Plan-Do-Check-Act) on Oulun yliopiston laatujärjestelmän keskeinen periaate. Tämä tarkoittaa, että yliopiston toimintaa suunnitellaan, toteutetaan, arvioidaan ja kehitetään. Jatkuva parantaminen on jokaisen yliopistolaisen asia.”
Asia on näin kuvattu ehkä pelkästään auditointia varten ja sitten kokonaan unohdettu.
Tähän uusien ideoiden järkevään implemntointiin – sen puuttumiseen – on törmännyt myös yliopiston johto. Esim Raksila-kampus-hanke ja Teknillisen tiedekunnan tutkijayhteistöt. Esimerkkinä tästä jälkimmäisestä vaikkapa automaatio tutkimusyhteisö, jonka aloitusseminaari järjestettiin 14.11.2014. Mitäpä yhteisö on lehtori JH johdolla saanut aikaiseksi kuluneen 10 vuoden aikana? Julkaisuja ei ole tullut ja viimeisin seminaari on pidetty syksyllä 2021 https://www.oulu.fi/fi/yliopisto/tiedekunnat-ja-yksikot/teknillinen-tiedekunta/teknillisen-tiedekunnan-tutkimusyhteisot. Tutkijayhteisöidea ei edes ollut hyvä, mutta sitä on jatkettu usean dekaanin ajan ja rahaakin on käytetty. PDCA ei tässäkään ole toiminut.