Pöytäkirja 29.4.2025

Pyytämäni yliopiston hallituksen 29.4.2025 kokouksen pöytäkirjan liitteet saapuivat nopeasti. Niistä paljastuu, kuinka Oulun yliopiston hallinto ylimmällä tasollaan toimii. Liitteinä olleet kahden hallituksen jäsenen lausunnot ovat tämän blogiartikkelin lopussa.

Ensimmäinen kiintoisa dokumentti on hallituksen puheenjohtajan kokouksessa 29.4.2025 esittämä hallinnon virtaviivaistus siirtämällä hallituksen tärkeä kontrolli- ja kannusteinstrumentti pienen piirin käsiin keventämis- ja sujuvoittamisperusteella. Esitysdia tiivistää kaiken: ”Muutoksen jälkeen palkitsemisvaliokunta päättäisi dekaanien palkkauksesta ja palkitsemisesta. Muutos koskisi myös muuta ylintä johtoa ja rehtoria”.

Perustelematta on jäänyt, mikä on ollut raskasta ja takkuilevaa. Ilmeisesti hallituksessa on jäseniä, jotka ymmärsivät esitetyn päätöksen mahdolliset seuraukset, sillä asia jäi pöydälle.

Kuten muutamassa saamassani yksityisviestissä on opastettu ja eräässä edellisen blogartikkelini kommentissa todetaan ”Yliopistoissa on käytössä yliopistojen palkkausjärjestelmä YPJ, joka koskee kaikki opettajia- ja tutkijoita”; ks. työehtosopimus. On vaikea tulkita yliopiston hallituksen puheenjohtajan mahdollista tietämättömyyttä siitä lieventäväksi seikaksi.

Toinen kiintoisa asia on kohdan 12.1. ”University of Arctic -sopimukseen liittyvä keskustelu”. Senkään sisältö ei paljastu suoraan pöytäkirjasta ilman pyytämiäni liitteitä. Yliopiston hallituksen puheenjohtajan esitysdia on alla:

Yliopistolaki sinänsä mahdollistaa rehtorille siirtää jokin asia muun toimielimen päätettäväksi. Kuitenkaan hallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja eivät ole toimielin. Hallitus on. Allekirjoitusvaltuutusta ei hallitus pöytäkirjojen perusteella ollut antanut. Päätös puuttuu eli kyse on ollut toimivallan vastaisesta menettelystä.

Hallituksen puheenjohtajan esitysdiassa jo sen ”Tausta” -osuus saattaa olla ristiriidassa todellisten tapahtumien kanssa. Sen mukaan ”Puheenjohtaja kertoi hallitukselle sopimustilanteesta joulukuun epävirallisessa keskustelussa”.

Hallituksen jäsen, HTM Tiina Rajala on lausumassaan kuitenkin kirjoittanut, että ”Yliopiston hallitukselle kerrottiin 16.12.2024 hallituksen kokouksen jälkeen, että silloinen rehtori Niinimäki siirtyy keväällä 1.4.2025 UArctic organisaation palvelukseen. Asiasta ei kerrottu enempää”.

Hallituksen jäsen, kielitieteilijä FT Janne Saarikivi on tehnyt saman havainnon: ”Hallituksen 16.12.2024 pidetyssä kokouksessa pj Ayub ilmoitti kokouksen muiden asioiden yhteydessä entisen rehtorin siirtymisestä UArcticiin, mutta ei tiedottanut aikeestaan allekirjoittaa (seuravana päivänä) asiasta sopimus,”.

Lausumassaan hän toteaa mm. ”Yliopistoon ei nähdäkseni tulisi perustaa johtotehtäviä, joihin kutsutaan ilman julkista ja avointa hakua. OY:n tehtäviin ei myöskään kuulu maksaa toiseen organisaatioon perustettavan johtotehtävän kuluja.”

Tuota vasten Oulun yliopistoyhteisön jäsenet pohtinevat myös puheenjohtajan arviota 1.2M€ kuluista (lainaus puheenjohtajan esitysdian kohdasta ”Valtuus päättää asiasta”): ”Sopimus ei merkitykseltään tai taloudelliselta vaikutukseltaan nouse sellaiseksi merkittäväksi sopimukseksi, että se kuuluisi hallituksen tehtäviin”.


Suosittelen lukemaan alla olevat yliopiston hallituksen jäsenten lausunnot:

9 kommenttia

  1. UArctic-sopimus on kaikkine asiayhteyksineen tympeä tapaus. Pj selittelee asiaa kahden hallituksen jäsenen lausuntojen mukaan tapahtuneesta poiketen. Tämä löyhkää kauas ja kauan. Miten mikään hallitus voi hyväksyä tällaista? Hävetkää edes!

  2. Venytetty sketsi hallituksena sietääkin vaihtua!

    Entinen rehtori ei ole minnekään arktikseen muuttanut, sillä häntä on nähty Linnanmaalla ja kaupungilla.

  3. Jotenkin surullinen olo tulee, kun lukee näitä tapaus-kuvauksia Oulun yliopistosta. Nyt Ollin esille tuomat hallitusjäsenten Saarikivi ja Rajala lausumat osoittavat, että Ollin havainnoille on tukea myös hallituksen piiristä. Ilmeisesti näkemykset hallituksessa ei ole laajasti kaettu, koska meno voi jatkua entisellään.

    Ollin tekstien perusteella Oulun yliopiston johtamisessa on esiintynyt merkittäviä puutteita. Johto on ohittanut sovittuja prosesseja, laiminlyönyt tiedolla johtamista, ja keskittynyt kapeasti tiettyihin aloihin. Tämä on johtanut luottamuspulaan yliopistoyhteisössä ja heikentänyt sekä koulutuksen että tutkimuksen laatua. Hallinnon suljettu toimintatapa ja kritiikin hiljentämisen yritykset ovat rapauttaneet yliopistoyhteisön luottamusta johtoon. (tämä loppuosa oli tekoälyn tekemä analyysi Ollin blogi-kirjoituksista, johon on hlppo yhtyä vistintää seurattuani)

  4. Yliopistolain mukaan hallitus voi pyytää kollegiota erottamaan hallituksen jäsenen. Nyt kun on saatu selviä perusteita erottaa hallituksen puheenjohtajat, niin äänestäisikö hallitus silti ennemmin Rajalan ja Saarikiven erottamisen puolesta? Tätä menoa OKM marssittaa Pentti Kaiteran katu 1:n ovesta sisään saneerausryhmän.

    1. Kollegio päätti maanantaina vaihtaa kaikki hallituksen ulkopuoliset jäsenet. Eli ei tarvetta spekulointiin.

  5. Sääntökirjana on yliopistolaki, josta ei löydy pykälää OKM:n interventiosta. Hallituksen on siksi hoidettava oman yliopistonsa kriisit. Teoriassa OKM voi lopettaa strategisten erien maksamisen, jos yliopisto poikkeaa myöntöperusteista. En ole huomannut tilintarkastajilta tuollaisia vertailuja. Hallituksen tehtäviähän tuokin on.

  6. Niinimäen itselleen petaama rahakas eläkepesti on saanut peesaajat hankalaan asemaan. Pitikin mennä laittamaan nimet papereihin… ja harmi kun koko hallitus ei ollutkaan pelissä mukana ja vältelleet asian julkista käsittelyä. Onhan tämä aika koominen juttu kaikkiaan ja mielenkiintoista nähdä onko tämä tosiaan OKM:n taholta ”ihan jees näin” ja löytyykö vielä jostakin tarpeeksi iso matto jonka alle tämäkin asia saadaan lakaistua. Pääasiallista syyllistä ei varmaan saada millään kommentoimaan asiaa julkisesti mutta olisi minusta ihan asiallista ja ehkä yliopiston ilmapiiriä eheyttävää jos tämä paise saataisiin puhkaistua ja puhdistettua.

  7. ämänhetkisten tietojen perusteella näyttää vahvasti siltä, että tutkintapyynnön tekeminen poliisille on perusteltua ja järkevää. Perustelen tämän seuraavasti:

    Miksi tutkintapyyntö olisi perusteltua:

    1. Toimivallan ylitys
    Hallituksen puheenjohtaja Ayub ja varapuheenjohtaja Huomo ovat tehneet yli miljoonan euron arvoisen sopimuksen ilman hallituksen päätöstä.
    Yliopistolain (558/2009 14 § 5 momentti) mukaan hallituksen on hyväksyttävä yliopiston kannalta merkittävät sopimukset.
    Hallituksen työjärjestyksen mukaisesti kyseinen sopimus olisi pitänyt käsitellä hallituksessa.
    2. Avoimuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden rikkominen
    Hallitusta ei informoitu riittävästi sopimuksesta tai sen valmistelusta.
    Päätös on tehty ilman julkista hakua ja avointa valmistelua, joka on lähtökohtaisesti vaadittava käytäntö korkeissa johtotehtävissä julkisissa organisaatioissa.
    3. Mahdollinen virkavelvollisuuden rikkominen
    Epäilyksiä herättää erityisesti se, että Ayub ja Huomo allekirjoittivat sopimuksen ilman selvää valtuutusta, mikä voi täyttää rikoslain tarkoittaman virkavelvollisuuden rikkomisen tunnusmerkistön (RL 40:9 tai RL 40:10).
    On syytä epäillä myös luottamusaseman väärinkäyttöä (RL 36:5), jos päätöksellä on tietoisesti pyritty järjestämään etua entiselle rehtorille ilman asianmukaista menettelyä.
    Miksi juuri tutkintapyyntö poliisille?

    Tilanteessa on kyse vakavasta epäselvyydestä julkisoikeudellisen yliopiston hallinnossa ja yli miljoonan euron rahasummasta.
    Tutkintapyyntö antaa selkeän ja riippumattoman arvion siitä, onko tapahtunut rikos vai pelkästään hallinnollinen virhe.
    Jos asiaa ei selvitetä poliisitutkinnalla, epäilykset hallinnon lainmukaisuudesta ja hallituksen uskottavuudesta jäävät ratkaisematta.
    Mikä voisi olla tutkintapyynnön sisältö?

    Epäilty rikos: Virkavelvollisuuden rikkominen (RL 40:9), mahdollisesti tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen (RL 40:10) tai luottamusaseman väärinkäyttö (RL 36:5).
    Epäillyt henkilöt: Hallituksen puheenjohtaja Mikko Ayub ja varapuheenjohtaja Tua Huomo.
    Perusteet:
    Merkittävä sopimus ilman valtuutusta (yliopistolaki 14 §).
    Avoimuuden ja hyvän hallinnon periaatteiden loukkaaminen (hallintolaki 6–7 §).
    Mahdollinen esteellisyys sopimuksen teossa (hallintolaki 27–30 §).
    Liitteet: Rajalan ja Saarikiven lausunnot, hallituksen työjärjestys sekä sopimuksen kopio.
    Johtopäätös ja suositus

    Kyllä, tässä tilanteessa on syytä tehdä tutkintapyyntö poliisille. Tämä ei automaattisesti tarkoita, että henkilöitä tullaan syyttämään rikoksesta, mutta varmistaa, että epäselvä tilanne selvitetään puolueettomasti ja perinpohjaisesti.

    Samalla tämä korostaa yliopiston sitoutumista hyvään hallintotapaan ja vastuulliseen päätöksentekoon sekä lisää luottamusta yliopiston toimintaan.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.