Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitos julkaisee vuosittain Suomen korkeakoulujen koosteraporttia. Vuotta 2024 koskevassa 2.7.2025 ilmestyneessä vuoden 2025 versiossa on seuraava SWOT-analyysi:
Nämä ovat raportin laatijoiden tulkintoja yliopistoja koskevan julkisen datan pohjalta. Kiinnostavasti Oulun yliopiston vahvuudet ja heikkoudet vaikuttavat keskenään ristiriitaisilta: parantunut taloustulos vs korkeat kulut suhteessa tuottoihin.
Kuitenkin kokonaiskulut henkilötyövuotta kohden ovat Oulussa yliopistojen toiseksi matalimmat ja n 5% alle valtakunnan keskiarvon:
Julkaisua kohti laskettu kulu on tästä erosta huolimatta varsin lähellä valtakunnan keskiarvoa ja liki identtinen alarakenteellisesti vastaavan Tampereen yliopiston kanssa:
Mutta suoritetun opintopisteen hinta on Oulussa kuitenkin n. 15% Tamperetta korkeampi ja kertonee korkeammasta opintojen keskeytystodennäköisyydestä:
Oulun yliopiston opintopistekertymät ovat nousseet nopeasti, mikä korreloi selvästi kasvaneiden aloitusmäärien kanssa. Merkkejä parantuvasta kotimaisten opiskelijoiden tutkintosaannosta ei valitettavasti näy.
Jyväskyläläisten dokumentin sivulta 77 näkee Oulun yliopiston tilakustannusten nousseen euromääränä 13% vuodesta 2018 vuoteen 2024. Inflaatio tuolla aikavälillä oli 21%. Kaikkien yliopistojen tilakulut nousivat 23%.
Faktat ovat faktoja mutta sanoisinpa, että projektipäällikön johdolla kahden opiskelijan (ja Ideoinnit tekoäly) voimin ei voi olettaa tuotettavan kovin fiksua SWOT-analyysiä. Siis SWOT-analyysiä, jonka pohjalta yliopisto ryhtyy rakentamaan strategiaansa.
Millä virityksellä Vaasa ja Hanken ovat saaneet suoritetun opintopisteen hinnan huomattavasti muita alemmaksi ?
Johtuuko siitä, että pienuus lisää tehokkuutta ( poislukien taideyliopisto, jossa todennäköisesti on hieman boheemimpi meno)
Kauppatieteiden koulutus ei taida vaatia kovin merkittäviä investointeja tutkimus- ja opetusympäristöihin. Toisessa ääripäässä ovat luonnon- ja lääketieteet ja monet tekniikan alat.
A-Talkin juontaja Sakari Sirkkasta mukaellen: ”Kiitos tästä aivan erinomaisesta tietopaketista!” Ei kait kukaan itseään kunnioittava, näin laajan raportin laatija voi jättää tekemättä SWOT-analyysiä riippumatta siitä, onko siihen oikeasti ”kanttia”. Yliopistojen kuntotesti taitaa enimmilläänkin olla lähinnä ”leikkimielinen”.
Oululun yliopiston muun henkilöstön määrä 2018-2024 on kasvanut opettajia ja tutkijoita nopeammin. Tuo on ollut kolme kertaa nopeampaa kuin keskimäärin yliopistoissa. Tämä näkyy Jyväskylän raportista sivuilta 90 ja 93.
Jyväskylän raportin ammattikorkeakouluanalyysi paljastaa seuraavaa:
OAMK:n valtionrahoitusosuus on 83% ja se on ammattikorkeakoulujen suurin. Kajaanin ammattikorkeakoulussa se on pienin: 62%. Amkien keskiarvo on 74%.
OAMK:n liikevaihto on 2018-2024 noussut 15% ja on toiseksi pienin (DIAK 8%). KAMK:n liikevaihto on noussut kaikkein eniten: 53%. Kaikissa amkeissa nousua oli 30%.
Kauanko kaupunki ja yliopisto haluavat seurata tämmöistä suoriutumista? Kysyn tätä OAMK:n palkollisena, sillä tällaisella menolla työpaikat ovat vaarassa. Pitäisikö vaihtaa niin johto kuin hallituskin?
Inflaatio 2018-2024 oli 21%, joten OAMK vaikuttaa menneen takapakkia.
Suurin riippuvuus valtionrahoituksesta tarkoittaa leikkausten osuvan voimakkaimmin. Kaipa OAMK:n hallitus on tilanteen ymmärtänyt.