Pyydän armoa, myötähäpeämiseni kiintiö on täyttynyt.
Vuonna 2014 lopussa yliopistomme viestinnästä, markkinoinnista ja yhteiskuntasuhteista huolehti kahdeksan hengen joukko. Nyt väkeä on 33. Missä kasvu voisi näkyä?
Olen kuluneen puolentoista vuoden aikana kohdannut useita yliopistomme tekemiä pohjois-korealaisen tyylin läpinäkyvästi näennäisosallistavia kyselyitä. Niistä viimeisin on alla.
Oma sanani on yksinkertaisesti tällaisista kyselyistä kumpuava ”myötähäpeä”.
Niin totta! Olen uskotellut itselleni, että tällaiset kyselyt ovat yliopiston viestintäyksikön sooloilua. Kaikki muut selitykset kun ovat masentavia.
Hei Olli,
Ymmärrän, että olet eri mieltä keskustakampuksen suunnittelusta, mutta nyt nämä väitteet irtoavat kontekstista sen verran harhaanjohtaviksi ja ovat tiimissäni työskenteleviä henkilöitä kohtaan epäasiallisia, että haluan niitä oikaista. Etenkin kun olet ehdolla yliopistoyhteisön vastuulliseen tehtävään.
Kyseinen kysely oli osa keskustakampuksen hankesuunnitteluryhmän työtä. Kuten saatteessa kerrottiin, kysely liittyi tulevaisuuden skenaarioita käsitelleen seminaarin teemojen validointiin laajemmin yhteisössä. Suunnittelutoimiston vetämässä seminaarissa oli edustajia yliopiston eri ryhmistä.
Muistin virkistykseksi: Vuonna 2014 ei ollut vielä olemassa Viestintä, markkinointi ja yhteiskuntasuhteet -yksikköä. Silloin viestintä oli oma yksikkönsä, opiskelijarekrytointia tehtiin osana koulutuspalveluja, alumnisuhteet ja varainhankinta olivat täydentävien opintojen keskuksessa. Myöhemmin nämä on koottu yhteen ja resursointia on hieman myös kasvatettu tiedeviestintään ja hakijamarkkinointiin panostamisen myötä. Suuntaus on hyvin samansuuntainen muiden yliopistojen ja ylipäätään muuttuneen viestintäympäristön ja viestinnän merkityksen kasvamisen myötä. Laskit päälukuun mukaan myös opiskelijaharjoittelijamme sekä tuntityösuhteisia opiskelijalähettilästiimin jäseniä.
Ystävällisin terveisin
Marja Jokinen
Hyvä Marja,
On hyvin ikävää, että yliopiston sisäinen viestintä ei vaikuta olevan selvillä varsin monen yliopistoyhteisön jäsenen tunnoista heidän joutuessaan näkemään tällaisen näennäisosallistavan kyselyn. Puhumattakaan sellaiseen vastaamisesta.
Olen tämän blogin seurauksena saanut todella suuren määrän sähköpostia ja muitakin viestejä. Niiden kommenttien avainsanoista tästä (ja muistakin hankkeeseen liittyvistä) kyselyistä voisi kyhätä sanapilven, jossa ovat eri muodoissaan mm. sanat nöyryytys, röyhkeys, mielipaha, julkeus, häpeä, ylimielisyys, myötähäpeä, kunniattomuus ja hävyttömyys.
Tiedämme molemmat, että vuonna 2014 viestinnässä oli kuusi henkilöä (ml. toimistosihteeri) ja yhteiskuntasuhteissa kaksi. Yhteensä kahdeksan.
Tällaisten kyselyiden sijaan viestinnän olisi syytä pohtia, miksi yhteisömme jäsenten sisäinen omalla nimellä käyty keskustelu on viime vuosina kadonnut foorumeilta.
Se olisi yliopistoyhteisön hyväksi.
Olli
Itse en tuohon kyselyyn ole edes viitsinyt vastata, mutta useat työkaverit erehtyivät kyselyn avaamaan ja siihen vastailemaan. Voi sitä pöyristyksen määrää.
On aivan yhdentekevää kuka sen kyselyn on luonut ja mihin tarkoitukseen se on täsmällisesti tehty. Fakta on se, että se on osoitettu henkilöstölle korkeinta akateemista opetusta antavassa instituutiossa, jossa useimmat henkilöstöstä ovat väitelleitä.
Alentavaa. Parempaan suoritukseen olisi olemassa kaikki mahdollisuudet, on vaikeata ymmärtää miksi osallistaminen on tehty näin huolimattomasti?
ps. opiskelija ei saisi opinnäytettä läpi tuollaisella kyselyllä.
Hei Olli,
Kyllä olemme tietoisia, että hankesuunnittelun sisältöihin liittyvät kyselyt ovat olleet osalle pettymys. On kuitenkin hyvä hahmottaa, että yliopiston hallituksen toimeksianto johdolle ja muodostetulle hankesuunnitteluryhmälle on tehdä hankesuunnitelma keskustakampuksesta. Tästä suunnitelmasta ryhmä pyrkii nyt tekemään parhaan mahdollisen ja halukkaat yliopistolaiset ovat saaneet kommentteja suunnitteluun antaa.
Hankesuunnitteluryhmä sekä yliopistolaisten tavoittamiseen tukea tarjonneet viestinnän henkilöt ansaitsevat asiallista kohtelua, vaikka itse hankkeesta ei samaa mieltä olisikaan. Tätä julkista mustamaalausta tiimiläiseni eivät todellakaan ole ansainneet ja ihmettelen mihin sillä pyrit.
Jaan toiveen siitä, että omalla nimellä käytävää – toivottavasti asiallisena pysyvää – keskustelua olisi hyvä olla enemmän. Tähän tarjoamme kanavan esimerkiksi intranet Patiossa ja Yammerissa.
Yst. Marja
P.S. Aloitin yliopistolla kesällä 2015 ja muistaakseni silloin viestinnässä oli 10 henkilöä, mutta voidaan tehtäväkentän muutoksista ja rakenteesta keskustella vaikka tarkemmin erikseen.
Arvoisa Marja Jokinen!
Vaikka en enää vuosikymmeniin ole kuulunut yliopisto-yhteisöön (muuten kuin alumnin ominaisuudessa), niin olen seurannut tätä Raksila -vaihtoehdottomuutta mielenkiinnolla.
Tuossa vastauksessasi kirjoitit näin: ”On kuitenkin hyvä hahmottaa, että yliopiston hallituksen toimeksianto johdolle ja muodostetulle hankesuunnitteluryhmälle on tehdä hankesuunnitelma keskustakampuksesta.”
Tuosta minulle heräsi mielestäni aiheellinen kysymys: Missä ja milloin on keskusteltu avoimesti erilaisista vaihtoehdoista? Enkä tarkoita nyt pelkästään keskustelua vaihtoehdoista sijoituspaikan suhteen. Tarkoitan keskustelua vaihtoehtoisista ratkaisuista yleensäkin yliopiston ongelmien suhteen. Koska ulkopuolisesta näyttää siltä, että ongelmia todellakin on. Ja ymmärtääkseni niistä ei yliopisto ole halunnut keskustella.
Voi tietenkin olla, että ulkopuolisena en tuollaista keskustelua ole vain nähnyt. Tosin ’asian laidoista’ hieman selvää ottaneensa minulla on tietoa siitä, että yliopiston hallituksessakaan asiasta ei ole paljon keskusteltu. Lieneekö lainkaan? Hallituksen pöytäkirjathan ovat julkisia.
Koska tämä yliopiston Raksila-projekti koskee myös Oulun kaupunkia ja kaupungin veronmaksajiakin, niin se ei voi olla vain jonkun yliopistossa vaikuttavan pienen piirin tai muutamien henkilöiden keskeinen asia.
Hei Seppo,
Kampushankkeesta, sen eri vaiheista ja tehdyistä selvityksistä löytyy tietoa täältä: https://www.oulu.fi/fi/keskustakampus
Yst. Marja
Mikä vastaus tuo oli?
Hei Marja!
Kiitos vastauksestasi. Se ei kuitenkaan ollut vastaus kysymykseeni. Toki tiedän nuo, koska olen niitä parin vuoden ajan aktiivisesti seurannut.
Tuon linkin takaahan löytyy vain ns. ’keskustakampusta’ käsitteleviä juttuja, joissa ei ole mainintaa muista yliopiston ongelmia korjaavista vaihtoehdoista. Niistä, joista juuri kyselin.
Ikäväkseni minun on tuosta ’vastauksestasi’ todettava, että sekin osoittaa todeksi väitteeni siitä, että yliopisto ei ole halukas keskustelemaan avoimesti tästä aiheesta. Kyllä ammattitaitoisen viestinnän pitää pystyä löytämään esitetystä kysymyksestä kysymys. Ja vastata siihen.
Y. T. Seppo
Laatijat ovat varmasti olleet ylpeitä mielestään onnistuneesta kyselystä. Pahoittelen, jos joku on tulkinnut aidon myötähäpeäni loukkaukseksi.
Vuodesta 2015 en ole todennut mitään. Vuoden 2014 lopussa viestinnän ja yhteiskuntasuhteiden pääluku oli kahdeksan.
Arvoisa M. Jokinen, teidän kiertelynne ja kyyristelynne aiheellisen kritiikin edessä ja kritiikin syyttäminen ”mustamaalaamiseksi”, vaikka henkilöitynyttä ja kohdistettua mustamaalausta ei ole tilanteessa esiintynyt, on ala-arvoista toimintaa viestinnän ammattilaiselta. Avointa, omalla nimellä käytävää keskustelua, jossa yliopiston hallinto vastaisi yliopistoyhteisön todellisiin kysymyksiin, ei ole yritettykään käydä. Yliopiston viestintä ja vuorovaikutus aiheesta keskustakampus on ollut täysin epäonnistunutta. Mitään vaihtoehtoisia näkemyksiä ei ole yritettykään tuoda näyttämölle, ja toisensuuntaiset näkökannat on hiljennetty täysin olemalla tarjoamatta näille tasavertaista keskustelualustaa ja luomalla vain johdattelevien kysymysten ”kyselyjä”. Tästä vastuussa olevat henkilöt ansaitsevat kaiken kritiikkinsä.
Eilen illalla 14.10.2021 viestintäjohtaja Marja Jokinen oli jättänyt reilun minuutin mittaisen viestin vastaajaani. Siinä hän kertoo tiiminsä pahoittaneen mielensä blogiartikkelistani ja käytännössä esittää viestinnälle roolia ennakkotarkastajana.
Ajattelen litteroida viestintäjohtajan puhelun johonkin myöhempään blogiartikkeliin, jotta yliopistoyhteisökin pääsee arvioimaan sen sisältöä.
Yliopistoyhteisömme tutkijoiden aikaansaannokset ja opettajien onnistumiset ovat jatkuvasti kovienkin anonyymien arviointien ja julkisen kritiikin kohteina. Tämä kuuluu asiaan, samoin kuin usein näkemämme loistavat onnistumiset.
Opiskelijoiden suoritukset arvioi sentään kasvollinen henkilö.
Ylipistomme viestintä elää toisenlaisessa kulttuurissa. Omalla nimelläni tekemä mielestäni epäonnistuneesti muotoillun kyselyn ihmettely ilman minkäänlaista henkilökohtaisuutta oli yllättävästi liikaa yliopiston viestinnälle. Se ei johtanut odottamaani debattiin, vaan jopa viestinnän syyllistämiseen.
Niinpä en varovaisuussyistä voi pitää lupaustani viestintäjohtajan sangen kiintoisan puhelun litteroinnista.
Mielestäni yliopistollemme ei olisi ollut vahinkoa avoimuudesta ja tiedosta johtomme suhtautumisesta yhteisömme, tai ainakin omiin tuntoihini. Pahoittelen.
”From:Marja Jokinen
Sent: Friday, October 15, 2021 5:48 PM
To: Olli Silvén
Subject: Viesti
Hei Olli,
Kerroin vastaajaviestissäni vain sinun tietoosi tarkoitetun tiimiäni koskevan työhyvinvointiin liittyvän tiedon. Sinulla ei ole lupaani julkaista viestin sisältöä.
Yst. Marja”
Voi hyvänen aika.
Piiloleikki siis jatkuu… Ja nyt näennäisenä perusteena oli työhyvinvointi.
Muuten.. Ihan vaan mielenkiinnosta utelen, että saankohan oikeaa vastausta noihin aiemmin esittämiini kysymyksiin. Mielestäni olisi aika jo yliopiston puolelta avata taustoja tälle omituiselle näytelmälle. Viestintäosasto lienee se, jolle faktapohjainen tiedottaminen kuuluu. Varsinkin, kun useat tahot jatkuvasti näitä samoja asioita kyselevät.
Y. T. Seppo
Uskomatonta, että yliopiston viestintäjohtaja näyttää esittäneen ennakkosensuuria!
Luin blogikirjoitukset läpi ja ne ovat täysin asiallisia dokumentteihin nojaavia selontekoja. Viesti on vahva!
Antoiko viestintäjohtaja Jokinen viestissään työntekijän/-tekijöiden terveydentilaa koskevia tietoja ulkopuoliselle?
Ymmärtänet, etten voi vastata tuollaiseen kysymykseen.