Perjantaina 29.10.2021 klo 12.15 yliopiston hallituksen puheenjohtaja vastasi kahdeksan tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan professorin 5.5.2021 lähettämään kirjeeseen, jossa yksilöitiin Raksilaan suunnitellun muuton syvimpiä ongelmia. Vastaus on tullut kirjaamon kautta. Yksi kahdeksasta lähettäjästä, professori Tapio Fabritius ei vastausta saanut, Hänen sijastaan vastaanottajissa on toisen tiedekunnan professori Timo Fabritius, joka ohjasi viestin oikeaan osoitteeseensa.
Vastauksessa hallituksen puheenjohtaja ei millään tavalla reagoi 5.5.2021 kirjeessä esitettyihin konkreettisiin ja yksilöityihin syviin ongelmiin, joita suunniteltuun muuttoon liittyy. Kirjeen lähettäneet eivät siten tässäkään vastauksessa ole saaneet niistä mitään palautetta yliopiston johdolta tai hallitukselta.
Olen liki sanaton.
Hallituksen puheenjohtaja ei näytä piittaavan hankesuunnitteluun liittyvästä yliopistoyhteisön jäseniä nöyryyttävästä näennäisosallistamisesta. Hallituksen jäsenenä hänellä on kuitenkin vastuu, joka puheenjohtajana on on vielä suurempi.
Hallituksen puheenjohtaja hyväksyy esityslistat ja vastaa siten myös siitä, että TST-tiedekunnan kahdeksan professorin kirjeen esille tuomia ongelmia ei ole noteerattu. Ks. hallituksen työjärjestys kokouspöytäkirjan 27.3.2017 lopussa.
Nyt saatu vastaus on korkeintaan saantikuittaus.
Olisiko hallituksen viimeinkin aika kuunnella asianosaisia? Kiinnostuksella odotan hallituksen 21.10.2021 pidetyn kokouksen pöytäkirjan valmistumista.
Järkyttävää. Nähtävästi yhteisölle ei jää muuta sijaa päätöksenteossa kuin keikkua hallinnon sätkynukkeina demokratiateatterin lavalla.
En usko yliopiston hallituksen puheenjohtajan ymmärtäneen, millaisia tuntoja vastauksensa yliopistolaisissa herättää. Muutoin hän ei olisi tällaista kirjoittanut. Saimme tässä esimerkin, kuinka menettää uskottavuus 30 sekunnissa. Se suunnilleen kuluu vastauksen lukemiseen.
Näennäisen kohtelias vastaus, joka tarkoittaa ”olen päättäjä, joten minun ei tarvitse perehtyä tosiasioihin”. TST:n proffat, älkää olko lampaita! Toimikaa!
Ehkä yliopiston hallituksen puheenjohtaja ei vain tiedä, millaista näennäisosallistamista yliopistomme henkilöstö on kohdannut? Mielestäni hänellä ei vastuunsa vuoksi ole syytä leikkiä tietämätöntä.
Toisaalta muistan entisen Neuvostoliiton puhdistuksia kuvanneissa kirjoissa usein esitetyn uhrien uskon tyyliin ”jos isä-Stalin tietäisi, niin tätä ei tapahtuisi”.
Kannattaisiko tässä nostaa esille aiempien vuosien tuoma merkittävä kokemus pakollisesta liikkumisesta useiden eri kampusten välillä yhden päivän aikana? Sen merkitystä ei voi ymmärtää, ellei ole itse tai joku muu ’luotettava henkilö’ siihen joutunut .
Hei Olli,
Kiitos vinkistä tähän kirjoitukseen, minulta oli mennyt tämä ohi silmien.
Todellakin erikoinen vastaus, Oulun yliopiston hallintojohto näyttää käyttävän aikaa ja vaivaa hämmentämiseen niin, että toiminta tapahtuu harmaalla alueella sen sijaan, että toimisivat suoraselkäisesti ja selväpiirteisesti.
Tästä heräsi useita kysymyksiä, ensimmäinen on tietenkin onko kirjaamon kautta tullut viesti Hallintolain mukainen päätös. Viestin allekirjoittaja on hallituksen puheenjohtaja Oulun yliopiston hallituksen puolesta, mutta allekirjoittajana ei mainita hallintojohtajaa joka toimii hallituksen sihteerinä (vaikka onkin viestissä cc:nä). Toisaalta viesti on lähetetty kirjaamosta, mikä kertoisi siitä, että hallintojohtaja on ainakin tietoinen (ja mahdollisesti myös vastuussa) viestistä. Tarkasti ottaen viestissä on ”Oulun yliopiston hallituksen puolesta” ei ”Oulun yliopiston hallitus”, jolloin tämä voisi myös periaatteessa olla yksittäisen hallituksen jäsenen kommentointi asiaan (viestistä ei selviä onko hallitus valtuuttanut pj:n viestin lähettämiseen vai ei). Viestissä ei ole mukana muita hallituksen edustajia jolloin laajemmasta käsittelystä tai valtuutuksesta ei ole varsinaisia todisteita/indikaatiota muuten kuin viestissä mainittu hallituksen toteamus. Yliopistolain ja Oulun yliopiston johtosäännön mukaan (kiitos Olli sen laittamisesta blogiin) viralliset päätökset/ratkaisut käsitellään esityksestä hallituksen kokouksessa. Lisäksi päätöksestä on tehtävä pöytäkirja minkä allekirjoittavat puheenjohtaja ja sihteeri. Tätä pöytäkirjaa ei viestin mukana ollut ja asian käsittelyä ei löydy hallituksen pöytäkirjoista jolloin sen tosiasiallisesta käsittelystä ei ole mitään todisteita. Tämä olisi luonnollisesti menettelyvirhe, mutta asia on monitahoinen.
Jos asiaa aletaan penkoa tarkemmin, todennäköisesti hallinto vetoaa siihen, että he ymmärsivät asian vain keskusteltavaksi eikä päätöstä edellyttäväksi vaatimukseksi. Heillä kuitenkin pitäisi olla tiedossa että viranomaisen ratkaisu voi olla myös lausunto, esitys, suunnitelman hyväksyminen tai myös hallinnon sisäinen asia varsinaisen hallintopäätöksen sijaan. Toisaalta, kirjeestä välittyy kyllä yksikönjohtajien tahtotila, mutta tällaisessa tapauksessa vaatimus hallitukselle olisi kannattanut määritellä tiukemmin (ymmärsin tämän kirjeen niin, että olisitte sillä halunneet hallitukselta todellisia toimenpiteitä ja asian oikeata käsittelyä). Toinen vaihtoehto on, että he vetoavat tulkinneensa asian sellaiseksi mikä ei tarvitse esittelyä ja monijäsenisen toimielimen päätöstä. Yksikönjohtajien kirje kuitenkin liittyy yliopiston kannalta merkittävään toimintaan, tavoitteisiin ja strategiaan ja niiden suunnitelmiin jotka mainitaan Yliopistolain § §14 mitä seikkaa on vaikeaa väistää etenkin, kun se yhdistetään Yliopistolain § 20 jonka mukaan yliopiston rehtorilta ja hallitukselta vaaditaan huolellisia toimia yliopiston edun edistämiseksi.
Kaiken kaikkiaan viesti on joko ajateltu riittäväksi ratkaisuksi tai kokeiluksi jos se menisikin ”virallisesta” kirjallisesta ratkaisusta. Jostain syystä asiaa ei erityisesti olla haluttu käsitellä samaan tapaan kuin muita (huomattavasti vähäisempiä) asioita joista hallitus kokoustaa säännöllisesti ja mistä tehdään pöytäkirja. Jotta tilanteesta pääsisi paremmin kartalle niin viestistä voisi pyytää lisätietoa eli miten asiasta on keskusteltu/päätetty, missä kokouksessa, millaisia kommentteja hallituksen jäsenillä asiaan oli ja miten niistä on päädytty kyseiseen ratkaisuun ja onko asiasta pöytäkirjaa. Lisäksi, mitä toimenpiteitä hallitus teki asian suhteen mistä viestissä mainitaan. Jos asiassa vedotaan yllä mainittuihin seikkoihin, sille voi pyytää uusintakäsittelyä ja samalla tarkentaa vaatimuksia. Hallintolain §50 mukaan viranomaisella on mahdollisuus korjata virhe päätöksessä esim. menettelyvirheen takia, tässä tosin kyseenalaista on se onko tuo viesti edes päätös. Mikäli asiassa nousee ns. seinä vastaan silloin vaihtoehtona on kantelu.
Jos päädytte kanteluun, herää myös toinen kysymys eli vastaako kyseinen viesti Hallintolain mukaista ratkaisun/päätöksen muotovaatimusta. Hallintolain §45 mukaan päätös on perusteltava ja siinä on ilmoitettava mitkä seikat on vaikuttaneet ratkaisuun ja sovelletut säännökset. Päätös ei saa olla epäselvä, epälooginen tai irrelevantti eli sen tulee vastata vaatimukseen. Sama pätee tilanteeseen jos tuo sähköposti tulkitaan päätökseksi mitä on edeltänyt esim. sähköpostikokous. Nähdäkseni viestin ”ratkaisu” ja ”perustelut” eivät ole selviä, eikä se sisällä mainintaa tai ohjeita oikaisu/valitusoikeudesta. Esimerkki epäselvyydestä, kuinka viestissä mainittu osallistamisvaihe muuttaisi yksikönjohtajien kirjeessä esille tuotuja asioita suhteessa uuteen kampukseen, mainitut seikat lienee tiedostettuja faktoja?
Kolmanneksi, asiakirja on lähetty 5.5.2021 ja saitte vastaanottoviestin 29.10.2021, mikä ei täytä Hallintolain vaatimuksia käsitellä asia ilman aiheetonta viivytystä, hallituksella on lähetyksen jälkeen ollut useita kokouksia missä asiaa olisi voitu käsitellä. Tämä on menettelyvirhe. Käsittelyn viivästymisellä on voinut lisäksi olla haitallisia seurauksia, mitkä kannattaa myös huomioida. Kirjaamon lähettämä viesti todellakin vaikuttaa vastaanotto/kirjaamisilmoitus viestiltä, kuten kirjoituksessa mainitsitkin, mikä kertoo jo siitä, että lain kriteerit päätöksestä eivät täyttyisi.
Viimeisenä asia mihin hallinto voi yrittää vedota eli asianosaisuus. Yliopiston hallituksella on vastuu yliopiston strategiasta ja taloudesta mikä johtosäännön mukaan jalkautuu asiakirjan lähettäjien eli yksiköiden johtajien vastuuksi. Näin ollen yksikönjohtajat ovat olleet velvollisia ilmoittamaan kampus- ja tilasuunnitteluun liittyvistä seikoista jotka vaikuttavat yliopiston toimintaan ja talouteen ja sitä kautta strategiaan uuden kampuksen suhteen. Lisäksi Yliopistolain § 20 mukaan yliopiston rehtorin ja hallituksen on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua. Tällöin yksikönjohtajat ovat nähdäkseni asianosaisia joiden asia on käsiteltävä viivyttelemättä yliopiston toiminnalle merkityksellisessä asiassa, asiasta on tehtävä riittävät selvitykset ja ratkaisusta on annettava kirjallinen päätös.
Alla on asiaan liittyviä Hallintolain kohtia lyhennettyinä. Jos lisätiedustelut asiasta eivät ota tuulta alleen ja/tai jos niissä ilmenee, että Hallintolakia/johtosääntöä ei ole noudatettu niin oikea osoite tälle on kantelu Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen https://oikeus.fi/tuomioistuimet/fi/index/asiat/viranomaispaatoksestavalittaminen/valitus.html. Jos tuolle reitille lähdette niin kantelussa kannattaa taustoittaa asia hyvin, loogisesti ja nojata Hallinto- ja Yliopistolain pykäliin.
Lopuksi vielä mielenkiintoista ja samankaltaista luettavaa toisen yliopiston toiminnasta:
https://yliopisto2020.fi/demokraattisen-sivistysyliopiston-puolesta-kirje-helsingin-yliopiston-hallitukselle/
Hallintolaki
11 §
Asianosainen
Hallintoasiassa asianosainen on se, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee.
16 §
Asiakirjan sisältö
Viranomaiselle toimitettavasta asiakirjasta on käytävä ilmi, mitä asia koskee. Asiakirjassa on mainittava lähettäjän nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi.
19 §
Asian vireillepano
Asia pannaan vireille kirjallisesti ilmoittamalla vaatimukset perusteineen.
20 §
Asian vireilletulo
Hallintoasia tulee vireille, kun asian vireille panemiseksi tarkoitettu asiakirja on saapunut toimivaltaiseen viranomaiseen tai kun asia on sille suullisen vireillepanon yhteydessä esitetty ja käsittelyn aloittamiseksi tarvittavat tiedot on kirjattu.
23 §
Käsittelyn viivytyksettömyys
Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä.
Viranomaisen on esitettävä asianosaiselle tämän pyynnöstä arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastattava käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin.
24 §
Käsittelyn julkisuus
Asia käsitellään julkisesti, jos niin on säädetty tai erityisen säännöksen nojalla päätetty.
31 §
Selvittämisvelvollisuus
Viranomaisen on huolehdittava asian riittävästä ja asianmukaisesta selvittämisestä hankkimalla asian ratkaisemiseksi tarpeelliset tiedot sekä selvitykset.
43 § (11.6.2010/581)
Päätöksen muoto
Hallintopäätös on annettava kirjallisesti.
45 §
Päätöksen perusteleminen
Päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.
46 § (11.6.2010/581)
Oikaisuvaatimusohjeet
Jos päätökseen on ennen valituksen tekemistä vaadittava oikaisua erikseen säädetyssä oikaisuvaatimusmenettelyssä, ohjeet tällaisen oikaisukeinon käyttämisestä on annettava samanaikaisesti päätöksen kanssa.
50 § (11.6.2010/581)
Asiavirheen korjaaminen
Viranomainen voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen, jos:
1) päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen;
2) päätös perustuu ilmeisen väärään lain soveltamiseen;
3) päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe; tai