Viestinnän vääristymiä (1)

Yliopistomme rehtori oli kaupunginvaltuuston kokoukseen 28.2.2022 lähettänyt vuolaan kirjeen, jossa toistetaan tässä blogissa asiakirjoihin pohjautuen virheellisiksi todettuja väittämiä. Kyseisessä otsikolla ”Historiallisen merkittävä aihe käsittelyssä 28.2. – Oulun yliopiston rehtorin kirje valtuutetuille” varustetussa kirjeessä todetaan mm.

Rehtori siis edelleenkin väittää, että ”tieto-ja sähkötekniikan olisi toiminnan ja tarvittavien tilojen puolesta helpointa sijoittaa toimintojaan keskustakampukselle”. Tätä väittämää on tiedekunnan väki yrittänyt faktaperustein korjata useaan kertaan. Miksi rehtori ei ota huomioon tosiasioita? Ne on hänelle ja hallitukselle kerrottu.

Yliopiston hallitus ei ole piitannut vastata kahdeksan tutkimusyksikön 5.5.2021 kirjeeseen eikä kymmenen tutkimusyksikön johtajan 26.1.2022 toimittamaan avoimeen kirjeeseen. Eikä viimeisimpään 144 allekirjoittajan vetoomukseen. Myöskään rehtori ei ole millään tavalla reagoinut.

Faktat on kerrottu myös sanomalehti Kalevalle. Se julkaisi 25.2.2022 toimituksellisen Pekka Rahkon laatiman artikkelin otsikolla

Samassa lehdessä tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan 144 allekirjoittajan väen vetoomus julkaistiin mielipidekirjoituksena.

Mutta mitä Kalevalle kerrottiin? Toimittajalla olisi ollut mahdollisuus oikeaan tutkivaan journalismiin. Alla on substanssitietoa, josta Kaleva ei piitannut, mutta mikä on moneen kertaan välitetty yliopistomme johdolle.

Päävastaaja Kalevalle oli tällä kertaa Dr. Yang Bai, joka pyysi vastaukseensa tutkimusyksiköiden tukea. Vastaajien osalta kaikki on ollut avointa. Muusta jokainen voi tehdä omat päätelmänsä: onko huolenaiheemme otettu Kalevassa vakavasti? Vai nytkin ainoastaan kuitattu.

RAHKO:

1.You write that the trains and heavy traffic may cause interferences and/or limitations to sensitive equipment. How possible is that this kind of problems would occur in Raksila?

ANSWER:

Jari Juuti, Docent, Microelectronics Research Unit, University of Oulu:

Keskustakampussuunnitelmasta puuttuu arviointi mahdollisten ympäristöhäiriöiden ja ympäristörajoitteiden vaikutuksista tutkimustyöhön. Esimerkiksi ohikulkevat junat ja raskas liikenne aiheuttavat häiriöitä herkille mittalaitteille, jotka eivät kestä tärinää, radiotaajuushäiriötä tai kaikuja. Dronet, robotit ja laboratoriotilat vaativat tilaa.

Tärinähäiriöiden osalta on väistämätöntä, että häiriöt Raksilassa ovat suurempia ja paljon vaikeammin hallittavissa kuin Linnanmaalla, ellei erityisiin ja mahdollisesti kalliisiin toimenpiteisiin ryhdytä. Syy on yksinkertaisesti se, että häiriölähteitä on enemmän, ne ovat yleisempiä ja erilaisia kuin Linnanmaalla ja ne esiintyvät lähempänä rakennuksia.

Välimatka Linnanmaalla moottoritiehen, rautatiehen ja lähellä oleviin autoteihin on kauempana kuin Raksilassa, kun välimatkoja mitataan kartalta. Google mapin perusteella välimatkat ovat seuraavat:

Linnanmaa:	Raksila:
Highway ~900 m	Highway ~590 m
Railway 1.5 km	Railway ~420 m
Yliopistokatu ~150 m, Linnanmaantie ~210 m	Teuvo Pakkalan katu ~40 m, Kajaanintie ~160 m, Ratakatu ~320 m

Luonnollisesti mitä lähempänä häiriöt ovat, sitä vakavampi niiden vaikutus on. Lisäksi on hyvin mahdollista, että maaperä voimistaa häiriölähteitä, resonanssin/resonanssien avulla. Yhtä lailla, kun on lähes mahdotonta kuulla jääkiekkopelissä Raksilassa toisen ihmisen puhetta kentän laidalta hurraavan yleisön keskellä, on mittaustilanteita häiritsevät tekijät Raksilassa vastaavia johtuen liikenteen aiheuttamista häiriöistä.

Esimerkiksi mikroelektroniikan tutkimusyksikössä on käytössä atomivoimamikroskooppi, jolla nimensä mukaisesti mitataan atomitason ilmiöitä. Samassa yksikössä on käytössä myös laservibrometri, jonka resoluutio liikkeen mittauksessa on vielä edellistäkin tarkempi. Näillä mitataan hyvin laajalla skaalalla erilaisia uusien materiaalien ja komponenttien ominaisuuksia sovellusalueena mm. anturit ja energiakeräimet. Tämän takia tarkimpiin mittauksiin tarkoitetut, nyt käytössä olevat laboratoriot, on rakennettu erilliselle perustukselle mikä on siis irti Linnanmaan muusta rakennuksesta, kaikki kolme kerrosta. Tämän lisäksi laitteet on vielä sijoitettu värähtelyvaimennetuille pöydille, ja siitä huolimatta värähtelyt kulkeutuvat mittauksiin ja häiritsevät niitä tai tekevät mittaamisesta mahdotonta kuten tämänhetkisen salaojatyömaan aikana.

Ihmisten kulkeminen ja ovien pauke häiritsee luonnollisesti myös, mistä johtuen tarkimpia mittauksia voidaan joutua tekemään yöllä tai pyhien aikana ja pitempi mittauskampanja hiljaisimpina kesäloma-aikoina. Raksilassa tällaista mahdollisuutta ei tule, sillä junat, linja-autot, rekat ja henkilöautot kulkevat siellä vuorokauden ja vuoden ympäri, mikä tarkoittaa sitä, että kohinataso on pysyvästi korkeampi ja mittauksen ajoituksella ei voi pelastaa tilannetta.

Siirto rauhallisemmalle alueelle auttaisi toki mittausteknisessä ongelmassa, mutta samalla rikkoutuu mittauksen ja muiden laboratorioiden yhteistoiminta (muusta yhteistyöstä puhumattakaan) eli mallinnus, valmistus, muu karakterisointi, jne., jotka toimivat jatkuvassa iteratiivisessa loopissa. Toisaalta, teknisiä ratkaisuja värähtelyjen vaimentamiseen löytyy, mutta ne voivat olla hyvin kalliita ja aina on riski, että ne eivät toimikaan odotetusti ellei ympäröivää tilannetta tunneta tarkasti. Huomiona myös sellainen, että laitteet itsessään voivat toimia myös häiriölähteinä, jos ne joudutaan sijoittamaan lähelle toisiaan.

Vierailin vuosia sitten Tanskan teknillisessä yliopistossa (DTU), missä he olivat juuri perustaneet uuden elektronimikroskopian palveluyksikön mikä sijaitsee hyvin puistomaisella kampusalueella. Lähin isompi tie bussikaistoilla meni noin 150 m etäisyydellä ja moottoritie noin 700 m etäisyydellä. Yksikön vetäjä totesi, että muutaman sadan neliön rakennus tuli maksamaan sen hetken hinnoilla noin 10 M€, että he saivat vaimennettua etenkin moottoritien häiriöt riittävän matalalle tasolle, ja sitten laitteet maksoivat saman verran päälle.

Näiden lisäksi tutkimusyksikössä on myös laboratorioita, joiden käyttö vaatii esim. kemian erikoisosaamista. Työ- ja laiteturvallisuus on taattava rajoittamalla tiloihin pääsyä. Entä turvaluokitellut laboratoriot, jos myös niitä tarvittaisiin?

Timo Rahkonen, Professor, Elektroniikan piirit ja järjestelmät:

Onpa metkaa kuulla lehdistön kautta, että elektroniikan tutkimuksen mittauksia on esitetty siirrettäväksi Kajaaniin tai Kokkolaan (Kaleva 9.2.). Kommentointi lienee ajan hukkaa, mutta kertaan silti vielä, että maininta tärinäherkistä mittauksista on minun kädestäni. Ne ovat ennen kaikkia IC-piirien testauksessa tarvittavia probemittauksia, joita on kutakuinkin pakko tehdä, jos tehdään IC-piirikehitystä parin GHz yläpuolella (nyt teemme tutkimusta 20 ja 300 GHz alueella) . Mittaustuloksissa huomaa käytävällä kävelijät, ja voimakas tärinä jauhaa tuhansien eurojen probekärjet melko pian metallijäysteeksi. Siitä siis huoli, kun ehdotettiin rautatien ja jakeluliikenteen väliin siirtymistä. Mittaukset eivät liioin ole pikku pyrähdyksiä: koska emme tee tuotekehitystä vaan tutkimusta, mittauskampanjat voivat olla viikkojen pituisia, kun protopiireille yritetään löytää makein konfiguraatio ja kaikki suorituskykyyn vaikuttavat asiat. Mittaukset vaativat myös käytännössä koko rf-mittalaitekaluston mitä meiltä löytyy. Näistä syistä moisen palvelun vuokraaminen on hankalaa, eikä sellaista ole tarjollakaan. Mutta liekö tämä niin tärkeää, tässä ajassa.

Quote from our petition letter:

(iii) The plans need to include a professional assessment report on the potential influence of environmental perturbations and restrictions. This includes, but is not limited to, those caused by passing trains and heavy traffic, on sensitive measurement experiments (e.g., vibration, EMI interferences in general and for unechoic RF room, and environment for drone operations). The plans also need to include a professional explanation of how these issues will be addressed in the laboratories via carefully considered construction designs and associated costs.

RAHKO:

2. How big is the proportion of the studies/study groups in Your faculty, that would suffer from this kind of interferences and/or limitations?

ANSWER:

Olli Silvén, Professor, Konenäkö ja signaalianalyysi:

Markku Juntti, Professor, CWC – Radioteknologiat:

Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan tutkimustyössä eri tutkimusryhmien työ muodostaa teknologiavertikaaleja, joissa useimmat ovat toisistaan riippuvaisia, joten myös kaikki kärsivät rajoituksista ja häiriötekijöistä.  Siten kärsii myös kaikki tulevaisuuden tutkimustulosten hyödyntäminen teollisessa yhteistyössä, joka on kehittynyt Linnanmaan yritysekosysteemissä.

Esimerkiksi Konenäön ja signaalianalyysin tutkimusyksikkö (CMVS) on tehnyt yhteistyötä painetun elektroniikan tutkijoiden kanssa suoraan kuva-anturille valmistettujen linssimatriisien valmistuksessa kuvantamiseen. Niitä voidaan käyttää mm. litteiden kertakäyttöisten mikroskopiaan perustuvien lääketieteellisten testien kehittämiseen.

Toinen esimerkki  saman teknologian mahdollisuuksista on kehittää luottokortteihin litteä kamera käyttäjän kasvojen tunnistamiseen. Ennustettavissa ovat myös erittäin halvat 3D-sensorit autonomisille autoille ja kaduilla kulkeville paketinkuljetusroboteille, jotka tarvitsevat muutakin mittaustekniikkaa ja elektroniikkaa.

Kaikki opiskelijat eivät ole tiedekunnan omia opiskelijoita, joten tiedekunnan siirto koskee myös muiden opiskelijoiden tulevaisuuden opintoedellytyksiä Oulun yliopistossa.

Potentially almost every research group and the industrial utilization of the prevented future results would suffer.

For instance, CMVS has collaborated with printed electronic researchers on manufacturing miniature lenses on imaging sensors. These in turn can be used to develop flat multi-aperture devices that could be used for microscopy to carry out point-of-care medical analyses. This ties even the healthcare to the application fields where progress could be damaged. Other applications include “flat” cameras on credit cards for biometric verification, and ultra-cheap 3-D  sensors for autonomous cars and delivery vehicles, looking at the very end of the potential application field. This ties in almost every research group including wireless communications.

The ITEE Faculty represents the whole vertical!

Jari Juuti, Docent, Microelectronics Research Unit, University of Oulu:

This is tricky to define, especially if also co-operation is considered, does he mean research or teaching some of the students are not even ”our” students?

RAHKO:

3. You have a frequency license for 5G-net in Linnanmaa but You consider getting such license in Raksila as uncertain. Do You need licenses in the next generation nets (6G etc.) too, and does this problem concern also these?

ANSWER:

Markku Juntti, Professor, CWC – Radioteknologiat:

5G-testiverkolla on taajuuslupa Linnanmaalla tutkimus- ja koulutuskäyttöön. On eritäin epävarmaa, saadaanko sitä kaupungin keskustaan. Taajuuslisenssiongelma koskee myös kehittyvää 6G-tekniikkaa. On erittäin todennäköistä, ettei se saa lupaa kaupungin keskustaan.

Yksi 6G-tutkimuksen lippulaivan päätavoitteista on testata teknologiakomponentteja avoimessa testiverkossa nimeltä 5G-testiverkko (5GTN). Kun 5G-testiverkko kehittyy 6G-testiverkoksi, tavoitteena on soveltaa kaupallisia taajuuskaistoja, jotka ovat käytännössä täynnä keskusta-alueella.

6G lippulaivan tutkimusvisiota tukeva testiverkko yhdistää tulevaisuuden langattomien tekniikoiden kehityksen uusiin liiketoimintamalleihin sekä uusiin sääntelyehdotuksiin ja mahdollistaa näin täysin uusien sovellus- ja palvelukonseptien luomisen ja kokeilut.

Professori Ari Poutun johtama 5GTN-tiimi hoitaa verkkoa, joka on rakennettu 6G lippulaiva kumppanina alusta asti olleen Nokian tarjoamille pääkomponenteille. Tiimin hallinnoitavana on 4G- ja 5G radiolaitteiden sekä verkon kontrollijärjestemän lisäksi yli 1 000 erillistä SIM-korttia, 2 500 anturia, yksi maailman suurimmista sisäpaikannusjärjestelmistä, laskentaresursseja sekä huipputeknisiä mittauslaitteita, jotka ovat käytettävissä tutkimukseen, kokeiluihin, esityksiin ja koulutukseen. Yhteistyökumppaneille tämä kaikki on mahdollista ilmaiseksi Linnanmaalla.

Usage of 5/6G test network license in the City Campus area currently in use at the Linnanmaa campus. The frequency license problem is relevant for the evolving 6G technology too. It is highly propable that network licence will not be approved for city center.

One of the core objectives of 6G Science Flagship is to demonstrate the 6G technology components in a test network. The current 5G Test Network will evolve to 6G Test Network. The strategy there is to apply commercial frequency bands, which are very crowded in the downtown area.

RAHKO:

4. Were You surprised when noticing that in the university’s plans there were no estimates of impacts of these factors to Your faculty’s work?

ANSWER:

Totta kai olimme yllättyneitä. Sen takia tiedekuntamme144 jäsentä on allekirjoittanut vetoomuksen Oulun yliopiston hallitukselle keskustakampuksen suunnittelun keskeyttämisestä tai olennaisesta muuttamisesta siten, että TST tiedekunta voi kokonaisuudessaan jatkaa toimintaansa yhtenäisissä tiloissa Linnanmaalla.

Keskustakampussuunnitelmaan sisältyvä tiedekunnan siirtäminen pois Linnanmaalta vahingoittaa työhyvinvointia ja työn tehokkuutta. Se hankaloittaa yliopiston yksiköiden välistä opetus- ja tutkimusyhteistyötä

Perustamme vaatimuksemme Yliopistolain §20, jonka mukaan ”Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen ja rehtorin on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua”.

Linnanmaan kampuksen monitieteinen yhteisö on työllemme välttämätön. Yliopiston hallituksen on huomioitava esiin tuodut näkökohdat päätöksenteossaan.

Hankesuunnitelma ei sisällä selostusta miten laboratorioiden rakentaminen ja siitä aiheutuvat kustannukset on huomioitu. Kuten edellä on kerrottu, muuttosuunnitelma on vahingollinen ja voi näin ollen loukata tutkimuksen ja koulutuksen vapautta (Yliopistolaki §6), jos valitut tilat selvästi rajoittavat niiden toteuttamista.

Of course we were surprised and that is why144 signatories -researchers, teachers and staff of Faculty of Information Technology and Electrical Engineering (ITEE), University of Oulu – have send a petition to the board of the University of Oulu.

Quote from our petition letter:

We have been significantly concerned about the potential move from the Linnanmaa campus since the beginning of the planning phase for the Raksila City Campus. However, the latest plans presented, and the foreseen results, are no longer tolerable as the occupational wellbeing of the ITEE staff and students, the teaching, and the academic excellence of the faculty will be considerably, negatively impacted

The purpose of this request is to fully protect the effectiveness of daily teaching and research whilst maintaining the collaboration ecosystem across faculties established within the Linnanmaa campus as well as across sectors to be established in the Linnanmaa region.

We urge the university board to halt their decision at least regarding the relocation of any part of ITEE and thus carefully re-consider the plans, in order to ensure the promotion of the interests of the university as required by University law (§ 20).

Moving ITEE away from the Linnanmaa campus will significantly harm the occupational wellbeing and efficiency of the daily work and intra-university, inter-faculty/unit teaching/research collaboration.

In the worst case, disregarded hindrances in the planning may make some current and future research even impossible. Thus, the university property policy may violate freedom of research, art and education (University law §6) if the construction and the place clearly restrict their execution. 

The plans also need to include a professional explanation of how these issues will be addressed in the laboratories via carefully considered construction designs and associated costs.