Tällä hetkellä paras työkalu analysoida yliopistomme koulutuksen ja tutkimuksen tilanteita on opetushallituksen Vipunen. Tutkinto-ohjelmatasolle kuitenkin tarvitaan parempaa tiedon resoluutiota, mutta tuossa tarkoituksessa yliopistomme raportointiportaali on melkoisen hyödytön. Se kun keskittyy keskiarvoihin, joiden pohjalta on liki ylivoimainen haaste päätellä tarvittuja kehitystoimia ja tarkastella aiempien vaikutuksia.
Muutama vuosi taaksepäin yliopistollamme oli käytössä sisäisen ja ulkoisen raportoinnin Sisu-järjestelmä. Siihe oli luotu raportit toimenpiteiden tunnistamiseksi ja niiden vaikuttavuuden analysoimiseksi. Mahdollisuudet tuollaiseen näkyvyyteen on poistettu, mitä ei voi puolustella edes GDPR-perustein.
Otan muutaman esimerkin.
Saimme aiemmin tiedon opiskelijoiden kunkin opintovuoden opintopistekertymistä yliopistotasolla, tiedekunnittain ja tutkinto-ohjelmittain. Seuraavassa takavuosien kuvassa alhaalta lähtien on kertymien alimman desiilin ja kvartiilin, mediaanin, ylimmän kvartiilin ja ylimmän desiilin rajat yliopistomme ensimmäisen vuosikurssin opiskelijoilla. Näemme sekä omaopettajatoiminnan ja lukujärjestyskoordinoinnin vaikutukset.
Vastaava tieto tarjottiin myös lukukausikohtaisesti. Erityisesti ensimmäisen opintovuoden syksyn etenemisen oli todettu korreloivan vahvasti opinnoissa pysymisen kanssa. Näemme myös seuraavassa kuvassa erityisesti omaopettajatoiminnan vaikutuksia.
Tarjolla oli myös vaihtoehtoinen opiskelijapopulaation etenemisen seurantagraafi. Tästä opiskelijalla oli mahdollisuus tunnistaa itsensä tietämällä opintopistekertymänsä.
Yliopiston toiminnan kannattavuudelle tuhoisaa on opintojen keskeyttäminen. Yleensä keskeyttäjien opinnot ovat kärsineet hitaasta liikkeellelähdöstä. Seuraava kuva esittää lukuvuonna 2013-2014 keskeyttäneiksi laskettuja (kriteeri: kaksi vuotta ilman suoritusmerkintöjä, opintojen aloitusvuodella ei väliä). Toivon, ettei vastaavaa karmeutta tarvitsisi enää koskaan nähdä.
Jokin aika sitten totesin, että tutkintosaantomme oli noussut 2010-luvun alun himpun yli 60%:sta vajaaksi 80%:iksi. Mutta ennusmerkit arveluttavat. Toivottavasti kyse on vain väliaikaisesta anomaliasta.
Aikoinaan teknillisen tiedekunnan opintoasiainpäällikkönä toiminut Eero Wallin heitti kemian asiantuntijana kieli poskella yliopistokoulutuksestakin, että ”sakka jää pohjalle”. Tuo inspiroi myöhemmin alla olevan raportin Sisu-portaaliin. Siinä sinisellä olevat opiskelijat ovat vuoden aikana siirtyneet vähintäänkin seuraavaan 30 opintopisteen pylvääseen. Oranssilla olevat ovat pysyneet entisessään 1-2 vuotta ja punaisella on merkitty kaksi vuotta tai pidempään pylväässä viihtyneet hitaasti etenevät ilmeisessä keskeyttämisvaarassa olevat.
Tällaisen tiedon pohjalta tutkinto-ohjelmien resursseja kyettiin ohjaamaan mm. pro-gradujen loppuunsaattamisen tukemiseen.
Tällä hetkellä olemme ikävästi tuuliajolla. Näkyvyys koulutusprosessiimme on erittäin epätyydyttävä. Emme tunne opiskelijoittemme edistymisasteita. Emme tunne tutkinto-ohjelmien pullonkauloja. Emme tiedä tuen tarpeessa olevia. Tutkinto-ohjelmissa emmekä yliopistotasollakaan siis pysty näkemään, millä toimenpiteillä vaikuttaisi parhaiten tulevaan tutkintosaantoon.
Ovatko välin 150,1-210 op välin keskeyttäjät kandintutkinnon suorittaneita? Osa heistä voi olla vaka-valmistuneita, joten tilasto ei täysin pidä paikkaansa.
Erittäin hyvä huomio! Valitettavasti en enää muista, siivottiinko keskeytysdataa mitenkään varhaiskasvatuksen osalta.
Kandintutkintoa hivenen vaille tapahtuneet keskeyttämiset näyttivät aikoinaan juontavan joihinkin pullonkaulakursseihin. Yksi niistä (ei ainut) oli ns. virkamiesruotsi, jonka sumaa purettiin aikuislukion hienolla avulla.
Valitettavasti pullonkauloihin puuttuminen parin nollavuoden jälkeen on tehottomampaa ja kalliimpaa kuin välitön tukeminen. Jälkimmäinen edellyttää koulutuksesta vastaaville kunnollisia työkaluja, jollaisia en ainakaan minä PowerBI:ssä ole vielä nähnyt.
PowerBI ei enää edes näyttäisi päivittyvän Peppi-migraation vuoksi, joten vielä sokeampana tässä toimitaan.
Ei varmaan onnistu saada anonymisoitua raakadataa (koulutusohjelma – aloitusvuosi – kurssikoodi – suoritusaika) Pepistä jollekkin nohevalle tekijälle, joka alkuun tekisi käsin noita raportteja tyyliin kerran vuodessa? Ei pitäisi olla kovin kummoinen homma, kunhan tahtotila riittävän ylhäällä talossa löytyy. Asiantuntemusta data-analytiikan parista löytyy kyllä talosta.
Täydellinen raportointihärdelli ylin johto/tiedekunta/kurssin vastuuhenkilö Peppi-integraatioineen olisi toki useamman vuoden projekti, eikä varmaan vastaisi noihin tärkeimpiin kysymyksiin. Itseäkin kiinnostaisi oman kurssin läpäisyprosentti niille opiskelijoille, joille se on pakollinen.
Menisikö nyt läpi?
Tutkinto-ohjelmasta vastuullisena olen erittäin tyytymätön yliopiston johtoon. Jokainen tuntemani työstään välittävä tuntee samoin.
Sisun raporteista oli valtavasti hyötyä, mutta se säästettiin pois. Mitään hyödyllistä ei ole tullut tilalle. Miksi yliopiston johto ei piittaa?
Peppi otettiin käyttöön raakileena, aiheuttaen valtavasti haaskattua työtä. Pidän tuota vastuuttomana. En jaksa piitata, että Peppiä ei ole kytketty nykyiseen raportointiin. Se kun olisi hyödytöntä.
Kaikessa toiminnassa olennaisia asioita keräävä ja analysoiva TIETO on keskeinen menestystekijä.
Toivottavasti faktapohjainen toiminnan kehittäminen ja organisaation johtaminen tulee uudelleen ”muotiin” Oulun yliopistossa.