OKM:n ja Oulun yliopiston rahoitusmallit

Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) jakaa yliopistolain mukaisen rahoituksensa yliopistoille mallilla, joka ei mitenkään sido yliopistojen sisällään noudattamia menettelyjä. Periaatteet vaihtelevat tyylistä ”jaetaan kuten ennenkin” OKM:n mallia jäljittelevään tulospohjaiseen jakoon. Puhtaan OKM:n mallin mukainen menettely todennäköisesti johtaisi tieteenalojen vakavaan siiloutumiseen, sillä sivuaineopintojen tuottaminen toiselle alalle olisi pelkkää hyväntekevisyyttä.

OKM:n rahoitusmalli on tiivistettynä seuraava:

Mallin valmistumisaika- ja alakohtaiset kertoimet ovat alla. Kunkin tutkinnon ryhmä on OKM:n rahoitusmalliraportissa alkaen sivulta 59. Näiden lisäksi on huomattava, että toisen samantasoisen tutkinnon suorituskerroin on 0.5.

OKM:n yliopistolain mukaisesti jakama summa vuodelle 2022 oli 1730M€. Tästä pääsemme laskemaan vuoden 2022 rahoituksen alempiin ja ylempiin korkeakoulututkintoihin liittyvät karkeat ns. yksikköhinnat, jotka perustuvat yliopistojen tuloksiin kolmivuotisjaksolta 2018-2020. Mallissa tutkintopiste on kunkin tutkinnon ”suoritusaikakategoria”*”tutkinnon alakategoria”. Siten esim. tavoiteajassa suoritettu tekniikan tutkinto (pl. arkkitehtuurin ala) tuottaa 1.5*1.75=2.625 tutkintopistettä.

Valtakunnalliset yksikköhinnat ovat seuraavassa taulukossa:

KorkeakoulututkintoTutkintopisteetRahoitusYksikköhinta
Alempi22 946190M€8 280
Ylempi28 449329M€11 600
Tohtori1 780138M€78 000 €

Keskimäärin kandintutkinnosta syntyi 1.6 tutkintopistettä ja ylemmästä korkeakoulututkinnosta 2.

Oulun yliopiston hallitus on päättänyt kokouksessaan 12.10.2020 tiedekunnille jaettavassa rahoituksessa vuodesta 2021 eteenpäin noudatettavan mallin yksikköhintoineen:

*: ylempien tutkintojen lisäksi
**: alempien tutkintojen lisäksi
***: OY:n mallissa mukana tavoiteaikakertoimet

Alempien ja ylempien tutkintojen tavoiteaikakertoimet ovat kuten OKM:n mallissa, mutta alakohtaiset kertoimet poikkeavat. Oulussa ne ovat 1.30, 1.75 ja 3.00. Opintopisteista maksetaan ainoastaan tiedekunnan ulkopuolelle suoritetuista mainittu 40€/kpl, mikä ekvivalentiksi kandintutkinnoksi skaalattuna tarkoittaa 7200€. OKM:n mallista poiketen tohtorin tutkinnoissa Oulun yliopisto käyttää samoja tavoiteaikakertoimia kuin OKM alemmissa ja ylemmissä tutkinnoissa.

Yiopiston sisäinen tiedekuntien rahoitusmalli ja budjetointiohje ovat vahvoja strategian toteutusinstrumentteja. Mikä on se strategia? Millaista tavoitetta kohti tiedekuntia nyt ohjataan?

4 kommenttia

  1. Luin yliopiston strategian nettisivuilta, mutta en vieläkään ymmärrä, miten sisäinen rahoitusmalli liittyy strategiaan. Ymmärrä vain, että jos muistutan opiskelijoitani vastaamaan kurssipalautteeseen, niin tienaan tiedekunnalleni 30€/vastaaja. Koska kursseilleni on osallistunut sivuaineopiskelijoita toisesta tiedekunnasta, niin olen tienannut omalleni n. 4000€. Ohjaamastani väitöskirjasta ja muita tutkinnoista olen kerännyt reippaasti yli 100000 euroa.

    Kannattaako minun nyt strategisesti luopua kaikesta opetuksesta ja keskittyä pelkästään gradu- ja väitöskirjaohjauksiin.

  2. Tohtoroitumiselle on yliopistomme yksikköhinnoittelussa otettu tavoiteaikakertoimet, joita ei ole OKM:n rahoitusmallissa. Tämä viittaa, että yliopistollamme on tarve nopeuttaa tohtorikoulutusta laadusta piittaamatta. Teoriani on, että tuon tarpeen takana on aloittaneiden väitöskirjatutkijoiden vähentyminen, minkä vuoksi nopeutus pitäisi väittelijöiden määrän jonkin aikaa entisellään.

    1. Tavoiteaikakertoimien käyttö tohtoreille olisi loogista, jos OKM käyttäisi niitä. Nyt logiikka kertoo, että yliopistomme säästää ehkä rakennushankkeisiin tohtorikoulutuksesta tinkimällä.

      Koska Ollin mukaan (onko tästä mustaa valkoisella?) OKM:n rahoituskaava ei sido yliopistojen sisäistä jakoa, niin lienee loogista päätellä, että poikkeamiset kuvastavat yliopiston omaa strategiaa.

      Omalla alallani väitöskirjoja tehdään paljon apurahoilla muiden töiden sivussa. Yliopistomme johdon asettamiin tavoiteaikoihin on tällaisissa puitteissa vaikea päästä.

      1. Mustaa valkoisella on mm. www-sivulla https://okm.fi/ohjaus-rahoitus-ja-sopimukset. Myös monissa muissa OKM:n dokumenteissa korostetaan yliopistojen autonomiaa.

        Yllä mainitun www-sivun kohdan ”Korkeakoulujen rahoitus” viimeinen kappale on ”Mallin avulla jaettava perusrahoitus kohdennetaan korkeakouluille yhtenä kokonaisuutena. Korkeakoulut päättävät itse rahoituksen sisäisestä kohdentamisesta omien strategisten valintojensa pohjalta”.

        Yliopistomme hallituksen 2021 tekemä strateginen valinta on kirjoitettu hallituksen kokouspöytäkirjaan 21.10.2021 asiakohtaan 5: ”rehtori päättää yliopiston
        sisäisestä rahanjaosta”.

        Sisäisen rahoitusmallin strategista kytköstä ei ole avattu missään hallituksen pöytäkirjassa.

        Hallitus on paljon vartijana.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.