Ennen muinoin yliopistomme hallituksen kokouspöytäkirjat julkaistiin keskeisten liitteiden kanssa. Nuo aiemmat pöytäkirjat on kuitenkin poistettu verkkosivultamme, joten ne on yksilöidysti pyydettävä kirjaamosta. Mutta kuka osaa yksilöidä, jos ei tiedä, mitä hakee?
Niinpä monella yhteisömme jäsenellä ei ole käsitystä miten oli ennen ja miten voisi olla edelleenkin. Nyt hallituksen pöytäkirjat on typistetty asteelle, josta ainakin minun on usein vaikea päätellä millä perustein mitäkin on päätetty.
Tarkastelkaamme vertailun esimerkkinä tästä linkistä tarjolle laittamaani hallituksen vuoden 2013 joulukuun kokouksen pöytäkirjaa (18.12.2013). Siihen voi palata alempana esittämäni varmistamiseksi.
Pöytäkirjan 18.12.2013 liitteenä on toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014-16 ja budjetti 2014. Kyseessä on huolellisen suunnittelun tulos, jollaista ei hävetty esittää yliopistoyhteisölle. Siinä ei ollut mitään uutta ja yllättävää. Valmisteluhan oli tehty tiedekuntien kanssa ja suunnitelman osat oli jo aiemmin esitetty yhteisölle.
Yliopistoyhteisömme jäsenet osaavat suunnitella, arvioida suunnitelmia ja suhteuttaa niiden toteutumisen vaikutukset omaan toimintaansa. He osaavat myös käydä suunnitelmista asiallista keskustelua. Voimmekin pohtia, miksi esimerkiksi hallituksen joulukuun kokouksessa 13.12.2022 hyväksymä viimeisin budjetti ja toimintasuunnitelma ei ole pöytäkirjan liitteenä. Sitä ei edes mainita liitteenä. Miksi?
Jokainen yhteisömme jäsen voi yrittää hakea ko. dokumentteja Patiosta. En kyennyt niitä löytämään.
Toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2014-16 on yhteisöämme ehkä edelleenkin kiinnostavaa tiloihimme liittynyttä suunnittelutietoa. Esimerkiksi taulukko 13 dokumentoi sekä tehdyt että suunnitellut tilaluovutukset kustannusmuutoksineen vuosina 2011-2018. Jokainen voi arvioida vuonna 2013 tehtyä taustatyötä.
Tilakustannuksia hallittiin toiminnot edellä. Pelkästään yliopiston lukujärjestyksen suunnittelu nollasi jo 2012 noin 100 opetustilan käytön. Tämä mahdollisti tiivistämiset, joiden jälkeen pystyttiin tilaluovutuksiin.
Osa tilankäytön muutoksista oli seurausta OKM:n sanelusta: jouduimme luopumaan opettajankoulutuksesta Kajaanissa. Sen siirtäminen Ouluun vaati opetusharjoittelukapasiteetin kasvattamista Koskelan koulun avulla.
Myös peruskorjaus-, tilamuutos- ja uudisrakennushankkeet on kaikkine kustannusarvioineen dokumentoitu. Pöytäkirjan 18.12.2013 liitteenä nekin on saatettu koko yliopistoyhteisömme tietoon.
Jokainen huomannee, että kyse ei ollu pelkästään Linnanmaasta vaan myös Kontinkankaan toiminnoista.
Lopuksi tilahanketiedot kustannusvaikutuksineen koottiin yhteenvetoon:
Nykyisin yliopistoyhteisöllemme ei tarjota vastaavaa tietoa. Miksi?
Pöytäkirjan 18.12.2013 liitteen kaltaiset koko yhteisölle jaetut tiedot on yliopistossamme nykyisin salattu peräti julkisuuslakiin vetoamalla. Tällaisesta ylimmän johtomme harjoittamasta piiloleikistä on näyttö mm. Oulun normaalikoulun tilaratkaisujen suunnittelun kohdalla.
Yliopiston toimintakulttuuri on muuttunut kummalliseksi tiedolla johtamiseksi: tietoa ei anneta vaan käsketään uskoa johtajiin. Maailmassa on riittämiin esimerkkejä tuollaisesta johtamisesta ja sen seurauksista. Täällä seurauksista kärsivät mm. norssin koululaiset.
Huolestuttava kirjoitus, mutta kirjoittaako Olli jostain ”eri yliopistosta”, sillä Oulun yliopiston rehtori, Jouko Niinimäki, sanoi lukuvuoden avajaisissa 5.9.2022 mm seuraavaa: ”Avoimuus ja tiedon jakaminen organisaatiorakenteessa esihenkilöiltä työntekijöille on niin ikään välttämätöntä. Jos järjestelmä toimisi ihanteellisesti, jokaiselle yhteisön jäsenelle syntyisi osallisuus ja tietoisuus siitä, mitä on meneillään, ja samalla mahdollisuus vaikuttaa päätöksentekoon.” ja edelleen ” Vastuun kantaminen nykyhetken lisäksi myös tulevaisuudesta vaatii organisaatiokulttuurilta avoimuutta.”
Vai onkohan tämä rehtorin viesti enemmän niin, että ”älkää tehkö niin kuin minä teen, vaan tehkää ninkuin käsketään”. Kun tätä viestiä esimiehet vievät riittävän alas organisaatiossa, niin ehkä avoimuuus kärsiin.
Rehtori on oikeassa ”Vastuun kantaminen nykyhetken lisäksi myös tulevaisuudesta vaatii organisaatiokulttuurilta avoimuutta”. Mutta onko yliopistomme organisaatiokulttuuri avoin? Tiukan hierarkkinen se vähintäänkin on. Vastuunkantajiakaan ei ole määritelty. Katsonkin lauselman tarkoittavan ja velvoittavan meitä ruohonjuuritason puurtajia.
Yliopistomme hallitus pyytää Patiossa kommentteja johtosääntömuutoksista, joten luin säädöksen läpi. Silmiin osui, että tiedekuntahallituksen ulkopuolisen jäsenen on oltava ”korkeakoulututkinnon suorittanut”. Eikö samaa edellytetä yliopiston hallituksen ulkopuolisilta jäseniltä, kun meillä tuossa kiintiössä on ylioppilaskin?
Hyvä havainto! Nykyiseen johtosääntöön (hallituksen kokous 23.11.2015, liite 2) tiedekuntahallitusten päätösvallan nollausta perusteltiin mm. seuraavasti: ”Ulkopuolinen jäsen ei voi olla vastuussa tiedekunnan tärkeimmistä päätöksistä”.
Tuo on kiintoisa näkökulma. Yliopistomme hallituksessa näet on ulkopuolisia jäseniä peräti yliopistolain velvoittamana.
Yliopistolain 15. pykälässä ”Julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen kokoonpano” todetaan, että ”Vähintään 40 prosenttia hallituksen jäsenistä tulee olla muita kuin 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä. Heidän tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta.” Laki ei edellytä korkeakoulutukinnon suorittamista vaan asiantuntemusta. Koska laki on noin kirjoitettu, niin asiaa ei voi johtosäännössä eikä missään muussakaan yliopiston omassa säännöksessä muuttaa.
Jos hallituksen jäsenen ”tulee edustaa… yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden … asiantuntemusta”, niin kuinka hyvin sellaisen asiantuntemuksen edustaminen onnistuu ilman yliopistossa suoritettua tutkintoa. Tätä asiantuntemustahan tarvitaan yliopiston hallituksessa juuri yliopiston kehittämisen näkökulmasta.
Esitin vain miten asia on ’de jure’, ’de facto’ on sitten asia erikseen.
Kävin myös katsomassa johtosäännön kommentointipyyntöä ja ehdotettuja muutoksia. Samalla muistui mieleen Ollin kirjoitus Avoimuutta ja läpinäkyvyyttä (2) missä oli ote vuoden 2015 johtosäännöstä: ”Rehtorin ja vararehtoreiden toimikausi on viisi vuotta, josta voidaan erityisestä syystä poiketa. Heidät voidaan valita tehtäviinsä enintään kahdeksi peräkkäiseksi toimikaudeksi.”.
Huomioiden yliopiston hallinnon nykyisen toimintakulttuurin, pitäisiköhän tuo kohta palauttaa johtosääntöön ja jopa tiukentaa (ilman erityisiä syitä)?
Kiinan Xi Jinping otti 2018 mallia rehtoristamme poistattamalla sikäläisen presidentin kahden toimikauden rajoitteen. Tuota päätöstä ei piiloteltu kuten Oulun yliopistossa.