Yliopistomme tutkinnot tammikuusta syyskuun loppuun ovat nyt selvillä, joskin myöhästyneet kirjaukset nostanevat vielä lukuja: 09.10.2023 alempia ja ylempiä korkeakoulututkintoja oli kertynyt 1050 ja 1138. Tähän asti nähdyn tahdin perusteella koko vuoden saldo näyttää osuvan haarukkaan 1261-1333 alempien ja 1445-1480 ylempien korkeakoulututkintojen kohdalla.
Nämä ennusteet perustuvat OKM:n extra-Vipunen -portaalin dataan. Oulun yliopiston datasta pystyisi ennustamaan muutamia vuosia eteenpäin.
Kanditavoitteemme OKM-sopimuskaudelle 2021-2024 on 1600 ja ylempiä korkeakoulututkintoja odotetaan 1757. Molempia keskimäärin nuo luvut vuodessa sopimuskaudella. Tavoite ei tällä hetkellä vaikuta kovin realistiselta. Muutamat muutkin yliopistot näyttävät luvanneen enemmän, kuin mitä kykenevät tuottamaan, mutta tässä joukossa ei silti kannattaisi olla heikoimmin suoriutuvia.
Aiemmassa blogiartikkelissa ennustin sopimuskauden keskimääräiseksi vuotuiseksi kandikertymäksi 1190-1380 ja ylempien korkeakoulututkintojen kohdalla 1410-1580. Pelkään aiemmin olleeni optimistinen, sillä nykyisten lukujen valossa emme sopimuskaudella pääse yli 1250 kandin keskiarvon ja maistereissa 1500 on jäämässä kauas.
Yliopistomme lähti valitettavasti kasvattamaan sisäänottojaan myöhässä, eikä tutkintosaantojen sitä aiempi heikentyminen auta koulutuksen tuloksellisuudessa. Viivyttely on periaatteessa ymmärrettävää, sillä sisäänottojen nosto lisää kustannuksia välittömästi ansainnan tullessa vuosia jälkijunassa. Tutkimuspanostusten takaisinmaksuaika on helposti lyhyempi.
Selkeitä näkemyksiä Olli esittää tilastoihin vedoten.
Nämä tulokset eivät tule ainakaan vastuuhenkilöille yllätyksenä sillä Oulun yliopistossa toimitaan Laatukäsikirja 2023 mukaisesti (KOULUTUKSEN INDIKAATTORIT):
Koulutuksen laatua ja tuloksellisuutta arvioidaan indikaattoritiedon avulla.
Toimintaa kuvaavan indikaattoritiedon saatavuuden ja hyödynnettävyyden varmistamiseksi Oulun yliopistossa on käytössä indikaattoritiedon tuottamiseen ja jakamiseen tarkoitettu Power BI-raportointiportaali.
Keskeisimmät koulutuksen seurantaindikaattorit ovat:
■ Alempien korkeakoulututkintojen lukumäärä
■ Ylempien korkeakoulututkintojen lukumäärä
■ Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistyminen
■ Tavoiteajassa suoritetut alemmat ja ylemmät korkeakoulututkinnot
■ Kansainvälisten opiskelijoiden suorittamat tutkinnot
■ Tohtorin tutkintojen lukumäärä
■ Tavoiteajassa suoritettujen tohtorin tutkintojen osuus
■ Jatkuvan oppimisen opintopisteet
■ Opintojaksopalaute
Edellä kuvattuja koulutuksen indikaattoreita seurataan suhteessa koulutustoiminnalle asetettuituihin tavoitteisiin yliopisto-organisaation ja tiedekuntien tasolla.
Jos näin ei kuitenkaan ole, niin mielellään kerron, miten ja minkälaisilla tunnusluvuilla tuotantotalouden näkökulmasta toimintaa voidaan johtaa – myös koulutustoimintaa.
Ilmeisesti olen osaamaton, sillä portaalissa https://raportointi.oulu.fi en enää näe mitään koulutukseen liittyvää tietoa. Edes blogiartikkelissa https://www.silven.fi/index.php/2023/04/11/mista-data-ja-ymmarrys/ esille tuomaani ilmoitusta ”frozen to status at 21st of October, 2021” en enää näe.
Ehkä johto saa ajantasaisen tietonsa muuta kautta. Yliopiston ruohonjuuritasolle sitä ei ole katsottu tarpeelliseksi jakaa.
Koulutuksen tulokset olisivat mielestäni parempia jos siihen panostettaisiin. Toki en tiedä muiden tiedekuntien tai yksiköiden tilannetta kovin hyvin, mutta todellisuus on se, että opetukseen ei panosteta rahallisesti. Olen itse opetuspainotteisessa tehtävässä. Pikaisesti laskin, että itsellä on vuodessa kontaktiopetusta noin 220h + diplomitöitä noin 10kpl vuodessa ohjattavana.
Tämän dokumentin mukaan https://yliopistotes.fi/mista-tessilla-on-sovittu/opetustuntimaarallasi-on-ylaraja/ Yliopistolla opettavan henkilön maksimi kontaktiopetusmäärä vuodessa voi olla 394h ja se tarkoittaa noin 1500h työajan käyttöä. (Joissain tilanteissa maksimi voi olla 452h.) No jos lasketaan, että 394h kontaktiopetusta tarkoittaa aikaa menevän 1500h niin kerroin on 3,8.
Eli laskennallisesti omalla kohdalla 220h*3,8 = 836h opettajan työaikaa. Tähän päälle 10 opinnäytetyötä ( oletus 30h/opinnäytetyö) niin laskennallisesti minun pitäisi siis käyttää opetukseen 1136h vuodessa, mikä on prosentuaalisesti 70,5% kokonaistyöajasta. No totuus yksikkötasolla on sitten aika toinen. Todellakaan en voi kirjata opetukseen 70% työajastani vaan alle puolet tuosta. Vaikka olisikin käytännössä tehokkaampi ajankäytön suhteen kuin tämä laskennallinen esimerkki niin käytännössä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi opetuksen kehittämiseen ei ole olemassa mitään aikaa. Jo opetusten pitäminen projektitöiden rinnalla tarkoittaa sitä, että osa töistä on pakko tehdä omalla ajalla ja venyttää työpäiviä välillä 10-12h mittaisiksi.
Ennenkuin yliopiston hallinnossa ja tiedekunnissa ymmärretään, että opetustyön laatu ja tulokset rakentuvat suurelta osin myös siitä, että mitä aikaa siihen käyttää niin sitä ennen tämä tilanne ei todennäköisesti tule minnekään paranemaan. Sisäänottoa on lisätty mikä tarkoittaa yhdessä pienenmpien ikäluokkien kanssa sitä, että opiskelijat ovat keskimäärin vähemmän ”laadukkaita” kuin aiemmin. Käytännössä tämä myös näkyy suurempana ohjauksen tarpeena opintojen läpisaattamiseksi.
Samanlaiset ovat omatkin tuntemukseni opetuspainotteisessa tehtävässäni. Laadusta ja opiskelijoiden oppimisesta ei tutkimusyksikössäni piitata, sillä vain tutkimuksella on väliä. Kun digitalisaatio ja tekoäly korvaavat pian opettajat, niin opetukseen ei kuulemma enää kannata laittaa resursseja.
Koen päivittäin opiskelijoiden kasvavan tuen ja opettajakontaktien tarpeet, joihin minulla ei riitä aikaa ja rahkeita vastata. Ymmärrän, että tämä on seurausta huonosta johtamisesta, jota ei korjata jollakin kehityskeskustelulla tai hyvinvointikyselyllä. Minäkään en siihen ole kyennyt.
Yo-kunnan opelle omppu -palautekanavassa eräs professori Silven on saanut opiskelijoilta huikeat opetuksen laatuarviot. Työkaluinaan ovat olleet A4 ja esittäminen vapaalla kädellä ilman kalvosaastetta! Olen yllättynyt ja hämmentynyt. Eikö Olli opettajana olekaan digiajassa? 😂
Mikä on enemmän digiajan ytimessä kuin digitaalinen signaalinkäsittely?
Olennaista eivät ole olleet A-neloset ja FaberCastell F-tussit, tai edes käyttämäni HP35-laskin, vaan opiskelijoiden samanaikainen ongelmanratkonta. Hitaamminhan noin edetään, mutta paremmin opitaan, mikä parantaa palautettakin.
Pandemian jälkeen en uskaltanut palata kaikkiin entisiin hyviksi todettuihin
menettelyihin. Niistä(kin) on eräässä muinaisessa konferenssiartikkelissa (Silvén & Ojansivu (2006) Experiences from four approaches in implementing a basic DSP course), jonka totesin löytyvän nyt Google Scholarilla.
Ihan kuriositeetti: ollessani vielä UMd:n postdoc sain fyysikko-lounasseurassani eteeni tuoreen PSU:ssa tehdyn opiskelijatutkimuksen, jonka nyt myös löysin Google Scholarista https://eric.ed.gov/?id=ED319355. Paperikopion olin ehtinytkin hukata. Olennainen havainto on aiemman koulutaustan painon nopea putominen opintojen edetessä. Tämä ei ole ainut tuollainen dokumentoitu tilastollinen analyysi, mutta niistä muutkin kannustavat yliopistoja panostamaan opintojen alkuvaiheeseen. Oulun yliopistossa on tältä osin OKM:n datassakin näkyviä ongelmia.
Ihan oikeassa Olli on siinä, että ”Hitaamminhan noin edetään, mutta paremmin opitaan”. Muistelen erästä käyttäytymistieteen tutkimusta, jossa tuloksena oli, että mitä pitempään viivytään oppimistehtävässä sitä parempaa oppiminen on. Minulla meni 21 vuotta tietojenkäsittelytieteen maisteritutkinnon suorittamiseen ja sen jälkeen 25 tohtoritutkintoon. Todella syvällistä ja perusteellista oppimista 🤨
Lienee asiallista täydentää, että emeritusprofessori Pekka Kess on triplatohtori.
Mielenkiintoinen ilmiö Oulun yliopistossa toi työajan kirjaaminen: ”Todellakaan en voi kirjata opetukseen 70% työajastani vaan alle puolet tuosta.”
MIhin työaikakirjauksia oikeastaan käytetään? Jos niitä käytetään arvioimaan erilaisiin tekemisiin käytettyä aikaa, niin virhemarkinaalit ovat todella suuret. Työaikakirjauksia käytetään myös ulkopuolisen rahoittajan projektien laskutuksen perusteena. Jos siis työntekijät kirjaavat projektityöksi oikeastaan opetukseen käytettyä aikaa, niin siinä lähennellään petosta. Tätä tapahtuu paljon yliopistossa ja menettelylle on yliopiston johdon hyväksyntä.
Ihmettelen pikkasen, ettei esim sisäinen tarkastus ole puuttunut tähän toimintaan millään tavalla.