Usko, toivo, yliopistolaki (2)

Vuonna 2009 opetus- ja kulttuuriministeriö asetti yliopistoille tulostavoitteita vuodelle 2012. Ne lähtivät vuoden 2007 tuloksista. Niinpä onkin kiintoisaa tarkastella, miten ne ovat toteutuneet. Vielä kiintoisampaa on nykypäivän tilanne. Pahoittelen seuraavien taulukoiden hieman hankalaa vertailtavuutta, mikä on seurausta yliopistofuusioista.

Ns. vanhan datan lähde on  Opetusministeriön julkaisuja 2009:49, muut tiedot ovat Vipunen-portaalista.

Pyydän kiinnittämään huomiota Oulun yliopiston pitkän ajan tutkintosaantoon taulukon toiseksi viimeisessä sarakkeessa. Se oli yliopistolaitoksen toiseksi heikoin. Datan lähde on ollut silloinen Kota-tietokanta.

Vuoden 2012 tilastoista on laskettavissa silloiset 7 vuoden valmistumissaannot. Valitettavasti tuolloin Oulussa ja koko yliopistolaitoksessa oli menty tuolta osin takapakkia vuoteen 2007 verrattuna. Ehkä tutkinnonmuutosvuoden 2008 lähestyminen saattoi nostaa jo vuoden 2007 valmistujaosuuksia? Tilastojen epätäydellisyyden vuoksi en pysty esittämään vastaavaa pitkän ajan tutkintosaantoa, joten tyydyn alla vertaamaan vuoden 2023 10 vuoden saantoa tavoitteisiin vuodelle 2012.

Kahta yliopistoa lukuun ottamatta kaikki olivat 2023 saavuttaneet vuodelle 2012 asetetun pitkän ajan saantotavoitteen 10 vuoden opintoajalla. Toisaalta ainoastaan yksi (Hanken) saavutti 7 vuoden saantotavoitteensa.

Onko saavutusongelmassa kyse OKM:n rahoitusmallista, rahoituksen määrästä, yliopistojen strategioista, johdon kyvyistä vai ns. heikkolaatuisemmasta opiskelija-aineksesta?

OKM määritteli 2009 myös tohtorintutkintotavoitteet vuodelle 2012. Koko yliopistolaitokselle se oli 0.73.

Neljän viimeisen vuoden keskiarvo on 0.71 ja Oulun yliopisto on parantanut reippaasti yli tavoitteensa:

Kiinnostavasti vuonna 2012 yliopistoissa oli 2603 professoria ja vuonna 2023 enää 2386. Indikaattori onkin ehkä osin noussut rimaa laskemalla eli vähentämällä professoreita. Helposti laskemme tuon epäilyn perusteella tulosodotukseksi 0.67*2603/2386=0.73, mutta tulos onkin ollut vain 0.71. Olisiko negatiivisen eron (-0.02) selitys kasvanut byrokratia?

Uskon, että OKM:n virkamiehiä voisi kiinnostaa, mihin yliopistot laittaisivat mahdollisen lisärahoituksen, jotta ne saavuttaisivat sopimustavoitteensa. Mutta tietävätkö yliopistot, mihin niiden pitäisi panostaa vai tyytyvätkö ne OKM:n mikromanagerointiin?

5 kommenttia

  1. Voisitko esittää nykyisen rahoitusmallin yksikköhinnat ja sisäisessä rahanjaossa käytetyt? En ole huomannut niitä esitetyn missään tiedekuntani tai yliopiston kalvoissa.

    1. Suunnittelen palaavani OKM:n jaon yksikköhintoihin ja yliopistojen tulossopimuksiin maaliskuun alun jälkeen. Sopimukset ovat juuri ilmestyneet OKM:n nettisivuille https://okm.fi/yliopistot-sopimukset

      Oulun yliopiston sopimuksessa ylempien korkeakoulututkintojen tavoite on noussut melkoisesti, minkä olisi vaikutettava toiminnan organisointiin. Vielä ei reaktioita liene nähty.

      1. Uteliaisuuttani silmäilin hallitusten puheenjohtajat. Joukossa on entinen pääministeri, vuorineuvos, entinen kansliapäällikkö ja yksi Oulun yliopiston alumni. Vaikka mielestäni kohtuullisen aktiivisti seuraan maailmanmenoa, suurin osa kuitenkin kuuluu sarjaan ”nevö hööd”.

  2. Millaisella strategialla Oulun yliopisto pystyisi ilman lisärahaa hankkimaan etumatkan kilpailijoihin? Jos sellainen strategia on mahdollinen, niin onko sitä käytetty?

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.