Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) jakaa indikaattoreilla koulutukseen 44% yliopistoille suunnatusta rahoituksesta. Tuo jakautuu 2025 yliopistoille indikaattoreittain seuraavasti:
Oulun yliopiston osuus on ns. isoista yliopistoista pienin sijalla 7. Tämä on hieman harmillista, sillä Oulu on merkittävästi painottunut ns. kalliisiin aloihin, joiden tutkintopistekertymien odottaisi nostavan sijoitusta. Vertailukohdaksi voi ottaa vaikkapa toisin profiloidun Jyväskylän.
Tutkimuksen indikaattoreiden pohjalta jaettava 37% osui seuraavasti:
Tässä vertailussa Oulun yliopisto on sijalla 5. Sijoitus on sama kuin opettajien ja tutkijoiden henkilötyövuosikertymissä 2021-2023.
OKM-kohdentaa rahoitusta myös yliopistojen strategioiden toteuttamiseen ja valtakunnallisiin tehtäviin vuodelle 2025. Kun nuo erät otetaan huomioon, voimme vertailla OKM:n rahoitusosuuksien muutoksia vuosien 2023 ja 2025 välillä. Oulun yliopisto on noussut sijalle 5, joskin %osuus on pysynyt samana. Sija oli 5 myös 2021. Samalla näemme Turun ja Tampereen osuuksien nousseen merkittävästi. Putoajiakin taulukosta näkee.
Toivon näiden taulukoiden tyydyttävän OKM-rahoituksen analyyseja pyytäneitä seuraajiani. 1% ~ 19M€.
Asiasta kolmanteen: aamun uutisissa kerrottiin, että Trumpin hallinto on leikkaamassa 2 miljardia dollaria Harvardin yliopiston yhteensä 9 miljardin federal granteista eli sikäläisestä ”OKM-rahoituksesta”. Leikkaussumma on siis noin kymmenkertainen Oulun yliopiston valtion perusrahoitukseen verrattuna. Vaikka vertailu on oikeastaan turhaa, katsoin kuitenkin, että Harvardin henkilöstö- ja opiskelijamäärät ovat samaa luokkaa kuin Oulun yliopistossa.
Harvard on näin ensimmäisenä yliopistona julkisesti ryhtynyt vastustamaan Trumpin enemmän tai vähemmän kyseenalaisia vaatimuksia yliopistoille.
Onkohan ylimmässä taulukossa jokin virhe, sillä kandintutkintojen pisteissä ISY ja Oulu jäävät Jyväskylästä, mutta ylemmissä korkeakoulututkinnoissa sijoitus on toisin päin? Erot jälkimmäisissä ovat todella isot.
Kyse on lääketieteen ja hammaslääketieteen lisensiaatin tutkintopisteiden vaikutuksesta.
Saisiko taulukkoon vuoden 2024 OKM-rahoitukset?
Päivitin taulukon. Vipusesta löytyivät viime vuoden tiedot. Blogia alunperin kirjoittaessani niitä ei vielä ollut julkaistu.
Muistelen aikaa noin 20 vuotta sitten. Lauri Lajunen piti ”Missä mennään” – tilaisuuden L1:ssä. Muistan tilaisuudesta kaksi asiaa:
– Oulun yliopiston rahoitus on melko tarkoin 10 % Suomen yliopistojen kokonaisrahoituksesta.
– Oulun ja Turun yliopistojen rahoitus on yhtä suuri – eli tuo 10 %.
Vuonna 2025 tilanne on:
– Oulun yliopisto 9,0 %.
– Turun yliopisto 11,2 %.
Jotain on siis tapahtunut. Muutos on ollut hidas, mutta ilmeisesti väjäämätön.
OKM:n strategiset tavoitteet ja sitä heijastava rahoitusmalli olivat toisenlaiset. Isohko osa rahoituksesta oli yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen, joka oli tulkittu kannustamaan maakuntayksiköiden pyörittämiseen. Oulun yliopistolla niitä olikin useita. Rahoituksessa palkittiin myös aloituspaikoista ja valmistuneista yhtäläisin osuuksin.
Kun systeemi muuttui, niin ensimmäisenä supistuivat maakunnalliset toiminnot ja opiskelijoiden pysymiseen opinnoissa oli panostettava. Kovin kivuton ei reilun %:n muutos ollut.
Myös Aalto-yliopiston perustaminen ja sen erillinen rahoitus pudottivat muiden yliopistojen %osuuksia. Myöhemmin tuon panoksen jako koko yliopistolaitokselle nosti Oulunkin osuutta.
LUT on kärsinyt pandemiasta ja venäläisten opiskelijoiden kadosta. OKM ei ole antanut sopeutumisrahoitusta.