Tutkintosaanto on Oulun yliopiston vuodesta 2017 lähtien jälleen kroonistumaan alkanut ongelma. Tuolla kriteerillä Oulu on suomenkielisistä yliopistoista heikoin. Alla on uusin saatavilla oleva OKM:n Vipunen-palvelun data, joka kattaa tavoiteajassa + 12 kuukauden sisällä siitä valmistuneet I-syklin valinnoissa lukuvuonna 2018/19 aloittaneet.
Toisaalta Oulun yliopisto on kärkijoukoissa tarkasteltaessa valmistumisnopeutta. Tämä tuskin lohduttaa opinnoistaan luopuneita. Korkeammat %-osuudet alla olevassa taulukossa kertovat vastaavasti pienemmän osuuden valmistuneen tavoiteajan + 12 kuukautta myöhemmin.
Näistäkin luvuista voi estimoida kunkin yliopiston tutkintosaantoja.
Ehkä Oulun yliopistossa käänne parempaan on jo tapahtunut? Silloin huoleni erityisesti ns. I-syklin valinnan kautta opintonsa aloittavista on turha. Toisaalta juuri nyt mahdollisesti tapahtunut positiivinen muutos näkyy tuloksissa vasta 4-7 vuoden kuluttua.
Kyseessä voi olla Oulun yliopiston koulutuskulttuuria jo pari vuosikymmentä vaivannut perimä, josta on ollut vaikea päästä eroon. Olen aiemminkin nostanut ongelmia esille mm. artikkelissa Usko, toivo, yliopistolaki (2), jossa tarkastelukohteena on koko yliopistolaitos.
Riittääkö, että kunhan odotamme maailman tappiin, niin kaksi kolmesta Oulun yliopistossa aloittavasta valmistuu?
Noista luvuista laskien näyttää siltä, että Oulun kandien tutkintosaanto jää alle 70%:n ja muissa yliopistoissa, pois lukien ÅA, huidellaan muissa lukemissa. Mikään ei silti pääse 80%:iin.
Ero keskiarvoon näyttäisi lopulta olevan noin 7%. Voiko tuo selittyä heikoilla opiskelijoilla?
Eiköhän tuo selity sillä että vuosia talon fokus on ollut jossakin muualla kuin perustutkintokoulutuksessa. Ainakaan johtoa ei ole juuri kiinnostanut kun on jahdattu tutkimuksen meriittejä ja sitä maagista excellenceä.
Olen parikin kertaa ehdottanut VATT:n ja OKM:n selvitettäväksi kullakin koulutustasolla opintojensa keskeyttäneiden urakehitykset ja ansiotasot verrattuna tutkinnon suorittaneisiin. Ehkä jo hieman vanhentuneen tutkimuksen pohjalta voinee haarukoida keskeyttämisistä aiheutuvia tuloveromenetyksiä (https://labore.fi/wp-content/uploads/2018/05/ty22018SuhonenJokinen.pdf). Mutta siinä ovat mukana sekä korkeasteen opintoja koskaan aloittamattomat että keskeyttäneet.
Koulutus on tuotantotoimintaa, jollaisessa ns. hukka monesti sanelee kannattavuuden.