Jo lukuisia vuosia ennen Uros -uutisointeja kuulin eräästä yrityksestä sarkastisen maininnan ”kahdenkertainen kirjanpito ja yksinkertaiset tilintarkastajat”. Nooh… Uros Oy:lle tilintarkastaja ei allekirjoitustaan suonut vuodelta 2019, eikä myöhemminkään.
Aasinsiltana vuotta 2019 käyttäen, Oulun yliopiston vuoden 2019 tilit ja hallinnon tarkastaneen PwC:n lausunnossa on seuraava kohta:
Epäilen, että julkisyhteisön tapauksessa tilintarkastajilla saattaa olla vahva ennakkokäsitys, että hallinto on hoidettu asianmukaisesti. Oletan silti tilintarkastajien käyneen, samoin kuin yritysten kohdalla, läpi kaikki hallituksen kokousten pöytäkirjat liitteineen. Mielestäni heidän olisi silloin pitänyt havaita ja vähintäänkin todeta vuoden 2019 lopussa tehty hallituksen puheenjohtajiston valinta kaudelle 1.1.2020-31.12.2021, johon osallistuivat hallituksen 31.12.2019 jättävät, mutta eivät uusina 1.1.2020 aloittavat jäsenet.
Nimittäin pöytäkirjaan 12.12.2019 merkityn äänestyksen puheenjohtajiston valinta-ajankohdasta olisi pitänyt kilauttaa myös hallinnontarkastuksen suorittavien tilintarkastajien kelloja. Tilintarkastuskertomuksesta ei kuitenkaan käy ilmi, onko tilintarkastaja kommunikoinut asiasta hallituksen jäsenten kanssa.
Liitän alle otteen yliopiston hallituksen pöytäkirjasta 12.12.2019.
Tilintarkastajien sijaan menettelyyn kiinnitti huomiota syksyllä 2021 silloinen yliopistokollegion puheenjohtaja professori Tiina Kinnunen. Hänet valittiin yliopiston hallitukseen kaudeksi 1.1.2022-31.12.2025.
Olivatko yliopistomme tilintarkastajat luottavaisia, yksinkertaisia, huolimattomia, sokeita vai pelkästään urautuneita? Kollegiolle jo 31.5.2016 esitetty PwC:n laatima vuoden 2015 tilintarkastuskertomus nimittäin sisältää vastaavan lausuman:
Hieman yllätyin todetessani tarpeettoman lausuman ”Hallinnon tarkastuksessa ei ole tullut esille vastuuvapauteen vaikuttavia asioita”. Tämä saattaa kertoa vanhoille urille jäämisestä, jopa ”prujaamisesta”.
Nimittäin tilintarkastuslain uudistuksessa jo ennen viime vuosikymmentä tilintarkastajilta jätettiin pois velvoite lausua johdon vastuuvapaudesta. Tilintarkastajalla kuitenkin säilyi velvoite tuoda esille laiminlyönnit ja mahdolliset vahingonkorvauksiin johtavat teot.
Vuoden 2017 tilinpäätöstä en jostain syystä löytänyt yliopistokollegion materiaaleista. Tuo tilinpäätös on kollegion kokouspöytäkirjan mukaan hyväksytty 24.5.2018.
Tilintarkastajille ei myönnetä vastuuvapautta, joten menettelyihinsä voidaan palata vuosia myöhemmin. Yliopistokollegiolla saattaa olla tässä pohdittavaa ja peruste pyytää PwC:n vastinetta. Asiasta voinee tiedustella myös tilintarkastajien toimintaa valvovalta patentti- ja rekisterihallitukselta.
Tilintarkastajalla on velvoite tehdä tarkastustoimenpiteitä, joihin kuuluu esimerkiksi hallituksen kokousaineistojen läpikäynti. Mikäli havaintosi puutteista hallituksen kokousten liitteissä pitää paikkansa, niin kyseessä on laiminlyönti, joka olisi normaalisti pitänyt huomata.
En tosin osaa arvioida, millaisen kannan tilintarkastuslautakunta tähän ottaisi. Katsoisiko se tilintarkastajien menettelyn tapahtuneen lieventävien asianhaarojen vallitessa, kun kyse on yliopistosta? Vai menisikö toisin päin? Tämä selviäisi vain kantelulla.
Tilintarkastaja näköjään vaihtunut kilpailutuksen (kriteerinä halvin hinta) seurauksena. Jätän tämän tähän, vastuulliset tarkastajat on toki erit: https://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/kittilan-tilintarkastaja-keksi-ihan-uuden-lausuman-hallintoa-paasaantoisesti-hoidettu-lain-mukaisesti/
Meidän taloyhtiön 500e/vuosi tilintarkastajakin antoi hyvään hallintotapaan liittyviä korjausehdotuksia tilinpäätöksestä ja kokouspöytäkirjoista, joten olettaisi olevan ihan perusjuttu isompienkin organisaatioiden tarkastuksissa. Eihän tuommoiset yleensä tarkastusraportteihin päädy, kunhan niihin reagoidaan. Eli ei ainakaan tehdä samaa virhettä toistamiseen…
Pienten yritysten kohdalla tilintarkastajat näyttävät olevan varsin tarkkoja mm. päätöksien valmisteluketjujen selviämisestä pöytäkirjoista. Hyvä noin, sillä hallitusten jäsenillä on intressi osoittaa huolellisuusvelvoitteittensa täyttyminen henkilökohtaisen taloudellisen vastuunsa vuoksi.
Mutta ehkä isot tilintarkastusyhteisöt ovat suurpiirteisempiä isojen organsaatioiden kohdalla?
Kannattaisiko yliopiston tilintarkastajiksi vaihtaa jokin huolellisempi taho?
Kiitos ”Tutkija, TSTK”! Näemmeköhän yliopiston tilintarkastuksessa samalta firmalta lausunnon ”hallintoa on pääsääntöisesti hoidettu lain mukaisesti”?