Tämä artikkeli perustuu hallitukseen kaudelle 2022-2025 ehdolla olevan professori Tiina Kinnusen erittäin tarkkasilmäiseen havaintoon yliopistomme hallituksen toimista.
Vuonna 2019 yliopiston hallituksen silloisen puheenjohtajan kausi päättyi 31.12.2019. Hallitus valitsi jo 12.12.2019 kaudelle 1.1.2020-31.12.2021 puheenjohtajan varapuheenjohtajan äänin 7-5. Tämä episodi on dokumentoitu hallituksen kokouspöytäkirjaan seuraavasti:
Päätöskohdassa ei ole mainittu esittelijää, joten se on yliopistolain nojalla ollut rehtori.
Vuoden vaihteessa 2019/2020 hallituksen jättivät Risto Murto, Liisa Hyssälä, Miina-Anniina Heiskanen ja Jonne Kettunen.
Uusina jäseninä 2020 aloittaneet Juhani Damski, Kalervo Väänänen, Joni Ollikainen ja Timo Veijola eivät olleet kokouksessa eivätkä siten osallistuneet hallituksen puheenjohtajan valintaan.
Hallitukselle on kuitenkin kokouksessa 23.3.2017 hyväksytty työjärjestys, jonka kohdassa 8 säädetään seuraavasti:
Uusi puheenjohtajisto olisi ymmärrykseni mukaan tämän säännön perusteella voitu valita kaudelle 2020-2021 aikaisintaan 1.1.2020 jälkeen, ei etukäteen 12.12.2019, paitsi uuden hallituksen järjestäytymiskokouksessa vuoden 2019 lopussa.
Voiko järjestäytymiskokouksen otsikossa suluissa oleva sana ”tarvittaessa” sallia nähty valintamenettely jopa ilman pöytäkirjaan kirjattua tarveperustetta? Sellaista ei siellä ole. Miksi mukana valinnassa ei ollut uusia 1.1.2020 aloittavia hallituksen jäseniä?
Miksi uuden puheenjohtajiston valinnassa kiirehdittiin työjärjestyksen vastaisesti? Menettelikö hallituksen puheenjohtaja vastoin hänelle työjärjestyksen kohdassa 4 määrättyä sen noudattamisen velvoitetta? Hänkin on äänestänyt. Mikä on esittelijän vastuu?
Valintamenettely on ollut sama myös 15.12.2017: tehtävänsä jättävät hallituksen jäsenet olivat valitsemassa puheenjohtajiston seuraavalle kaudelle juuri ennen oman kautensa päättymistä.
Miten yliopistolakia on tällaisessa tapauksessa tulkittava? Onko sitä noudatettu?
Onko yliopistomme sääntökirjat on laadittu vain meille yliopistorahvaalle?
Tällä yliopistolain tulkinnalla hallitus olisi etukäteen voinut valita kauden 1.1.2022-31.12.2023 puheenjohtajaksi korkeakoulututkintoa vailla olevan kauden 1.1.2020-31.12.2021 varapuheenjohtajan.
Tätä vasten on selvää, että pj:n ja vpj:n valitsi väärä hallituskokoonpano.
Mielenkiintoista.
Tätä piti pohtia hieman lisää.
Seuraavan kauden puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinnan on täytynyt olla alkuperäisellä esityslistalla, sillä pöytäkirjan kohdassa ”Kokouksen esityslistan hyväksyminen” listalle ei mainita tuodun uusia asioita.
Esityslistasta päättävät työjärjestyksen mukaan puheenjohtaja ja rehtori. He myös vastaavat esityslistasta. Sen käytännön laatija lienee yliopiston hallintojohtaja, joka on juristi. Rehtorin sijaan hän olisi ollut sopivin tämän asian esittelijä.
Kaikissa muissa pöytäkirjan kohdissa on mainittu esittelijä, mutta ei tässä. Miksi?
Oppimani kunnallis- ja yleishallinnon säännöt eivät välttämättä päde yliopiston toimintaan. Menettely vaikuttaa kuitenkin hyvin poikkeukselliselta, joten selitys olisi tarpeen.
Olen ymmärtänyt, että yliopiston tilintarkastajat tekevät myös hallinnon tarkastuksen samoin kuin yrityksissä. Yliopistokollegion pöytäkirjaan ei ole liitetty tilintarkastuskertomusta, josta näkisi mahdollisen tähän asiaan liittyvät havainnot.
Hei Olli,
Hienoa, että haluat ja jaksat tuoda näitä epäkohtia päivänvaloon! Tällaisista asioista tulisi käydä laajempaakin keskustelua, että tilanne saadaan oikaistua ja että demonkratiavaje ei ainakaan kasva.
Muutamia kommentteja tuohon yllä mainittuun asiaan.
Näkisin, että ”Järjestäytymiskokous (tarvittaessa)” koskee hallituksen järjestäytymiskokouksen järjestämisen tarvetta eikä pj:n ja vpj:n valintaa jotka on lain mukaan valittava, mutta tapahtuuko se virallisessa kokouksessa vai muuten voi jäädä avoimeksi.
Esittelijän vastuista ja velvollisuuksista löytyy esim. https://www.minilex.fi/a/esittelij%C3%A4n-suorittama-esittely … varmaan tuttua asiaa mistä muutama poiminta:
”Jos esittelystä ei ole säännöksiä, asian voi pääpiirteisesti esitellä esimerkiksi toimielimen puheenjohtaja.”
”Esittelyssä tulee myös aina olla perusteltu, yksiselitteinen päätösehdotus, joka varsinaisesti ilmaisee esittelijän kannan, ja josta esittelijä vastaa. …. Myös esittelijä kantaa vastuuta syntyneestä päätöksestä, sillä perustuslain mukaan esittelijä on päätöksentekijän ohella vastuussa siitä, mitä hänen esittelystään on päätetty. Vain esittelijän päätöksenteon jälkeen ilmoittama ja pöytäkirjattu eriävä mielipide vapauttaa hänet vastuusta.”
Vaikka esittelijää ei ole mainittu, sellainen varmasti löytyy hallituksen jäsenten muistista tai muistiinpanoista.
Yliopistolaki sanoo seuraavaa: ”15 § Hallitus valitsee yhden 4 momentissa tarkoitetuista jäsenistä puheenjohtajakseen ja yhden varapuheenjohtajakseen.”
Hallitus valitsee siis pj:n ja vpj:n keskuudestaan, näin ollen kauden 1.1.2018-31.12.2019 hallitus ei ole voinut valita tulevan hallituksen (1.1.2020-31.12.2021) pj:tä ja vpj:tä.
Päätös on ollut nähdäkseni varsin yksiselitteisesti lainvastainen.
Asiasta voi tehdä hallintokantelun esim. oikeuskanslerille, mikä tulee tehdä kahden vuoden sisällä (tulee täyteen 12.12.2021). Erilaisia kanteluita/valituksia on Oulun yliopistolle viime aikoina tullut eli täytyykin nyt kysyä puuttuuko teiltä julkisoikeuden lakimiehiä/naisia talosta?
Tsemppiä!
Julkaisen maanantaina 25.10.2021 blogiartikkelin, jossa asiaa tarkastellaan hieman pidemmällä aikaperspektiivillä.
Toimiiko nykyinen hallitus samoin, kuin edellinen puheenjohtajiston valinnassa?
Jos puheenjohtajiston valinta kaudelle 2022-2023 tulee *nykyisen* hallituksen listalle, listalleottaja katsoo menettelyjen joulukuussa 2015, 2017 ja 2019 olleen lainmukaisia.
Jos taas puheenjohtajiston valinnan tekee *uusi* 1.1.2022 aloittava hallitus, niin silloin menettelyt vuosina 2015, 2017 ja 2019 tunnustetaan ei-lainmukaisiksi.
Riviyliopistolaisen keino osoittaa oma kantansa on olla äänestämättä niitä yliopiston hallitukseen uudelleen ehdolla olevia nykyisen hallituksen jäseniä, joiden katsoo 12.12.2019 olleen ajamassa väärää menettelyä.
Samaa mieltä uudet jäsenet hallitukseen. Eikö tuo puheenjohtajien valinta pitäisi selvittää, onko tuo laillinen menettelytapa. Mielestäni puheenjohtajat täytyy valita hallituksen järjestymiskokouksessa aina uuden hallituskauden alkaessa!
Kyselyn tulos, muista yliopistoista hallituksen puheenjohtajiston valinta suoritetaan niissä uuden hallituksen järjestäytymiskokouksessa. Tätä meidän nykyistä käytäntöä pidettiin outona tai jopa lainvastaisena.
Näenkin, että asiaan olisi syytä puuttua pikaisesti. Tietenkin tästä tulee melkoinen maine haitta yliopistolle, mutta ”sitä niittää mitä kylvää” vai olisiko se ”sitä saa mitä tilaa”.
Yllä ”Asiaa seurannut” tarjosi toimintaohjeen.
Kävin ennen tämän blogiartikkelin julkaisua läpi kuuden muun yliopiston hallituksen kokouspöytäkirjat, jotka löytyivät helposti. Ne olivat toimineet selvästi lain mukaisesti.
Oulun yliopiston poikkeavan menettelyn syitä en ala spekuloimaan.