Yliopistomme johto on suunnitellut normaalikoulun siirtämistä Linnanmaan kampusrakennukseen, mikä vaatisi mittavat muutostyöt. Niidenkään jälkeen tilat ja ympäristö eivät välttämättä vastaisi modernia koulua. Lauantain 26.2.2022 mielenosoituksessa erään tulevaisuuden opiskelijamme kulkuneuvossa kysyttiinkin ”Miten käy Norssin?”:
En aiemmassa normaalikoulua käsitelleessä blogissani ”Alakoulu kampusrakennukseen?” pystynyt esittämään eri investointivaihtoehtojen kustannuseroja. Nimittäin pyytämästäni normaalikoulun tarveselvityksestä kustannusarviotiedot loppusummavertailuineen oli sensuroitu julkisuuslakiin vedoten. Menettely lienee perusteeton, mutta valittamalla hallinto-oikeuteen ratkaisu tulisi vasta liki parin vuoden kuluttua.
Ystävällinen anonyymi blogini lukija halusi korjata puutteen, joten tiivistän olennaiset syksyltä 2018 peräisin olevat tiedot seuraavassa:
Kyse on siis lukion ja alakoulun sijoittamisesta saman katon alle. Tällä hetkellä koulurakennuksia on kaksi, varsinaisesti kolmekin, kun Koskelan koulu lasketaan. Kiinnostavasti kolmen ylläolevan tilaratkaisuvaihtoehdon investointiarvoksi, josta pääomavuokra määräytyy, on vuonna 2018 laskettu sama 39M€.
Näemme, että mm. vaihtoehdot ”koulu kampusrakennukseen” sekä ”uusi koulu korkealla tilatehokkuudella” ovat rakentamis- ja investointikustannuksiltaan käytännössä identtiset! Oliko syy piilottaa vertailuluvut aiemmin saamastani dokumentista tässä? Yliopiston johto kun ajaa kouluja Linnanmaan kampusrakennukseen.
Jokainen voinee arvioida, mikä ratkaisuista on koulukäyttöön tarkoituksenmukaisin. Omalta osaltani pohdin, onko vaihtoehdot esitetty yliopiston hallitukselle edes pöytäkirjan liitteenä? Jos on, onko hallitus ohjeistanut ylintä johtoa? Mitään merkintää asiasta ei löydy vuoden 2018 eikä 2019 hallituksen kokouspöytäkirjoista, joten sitä ei ole käsitelty.
Jos Oulun yliopiston johto ei olisi aloittanut Raksila-hankkeensa markkinointia, uusi koulurakennus olisi saattanut olla käytössä vuonna 2023. Yliopistomme muuttohankkeen jatkuessa nyttemmin visiointina koulu saanee uudet tai remontoidut tilat vasta 2030-31.
Toivon visiointityöhön osallistuvien tuntevan edes alkeellista vastuuta toimistaan. Yliopistomme ylin johto ei tuohon näytä kykenevän. Kalevan kolumnissaan 28.1.2022 yliopistomme ylin johto nimittäin kertoi:
Hidastelulla on myös oma hintansa, kuten tuosta 2018 raportista voi päätellä:
”Oulun normaalikoulun nykyiset Linnanmaan kampuksella käytössä olevat tilat ovat tyydyttävässä kunnossa ja lähestyvät teknisen elinkaaren loppua. Suomen Yliopistokiinteistöt Oy:n teettämän
kuntoarvion mukaan Linnanmaalla sijaitsevat koulutilat edellyttävät lisätutkimuksia ja korjausinvestointeja, joiden arvo on noin viisi miljoonaa euroa vuoteen 2026 mennessä, tavanomaisen
vuosikorjausohjelman ja huoltotoimenpiteiden lisäksi.”
Tuo viisi miljoonaa olisi kai mennyt, vaikka uudisrakennus olisikin valmistunut 2023 (Sisäilmaan on ainakin puututtu sen mitä asialle pystyy tekemään, ilmanpuhdistimia ja säännöllisiä tutkimuksia). Viivästelyllä tähän päälle alakoululle tulevat raportin mukaisesti odotettavissa ”yli viiden vuoden aikajänteellä 640 000 € ja yläkoululle 670 000 €. Jos menee 2030 asti, niin riittääköhän nuokaan?
Miten voimallisimmin ilmaisisin vastenmielisyyteni yliopiston rehtorin menettelyistä käyttämättä epäasiallista kieltä? Typertyneenä jään pohtimaan, että osaako hän edes hävetä!
Se, että eri korjaus- ja rakentamisvaihtoehtojen kustannusvertailu olisi joko julkisyhteisön (yliopisto, Oulun kaupunki?) tai yrityksen (SYK), liikesalaisuus, on kyllä melkoista vedätystä. Sen osoittaminen hallinto-oikeudessa vaan on työlästä. Onneksi apuun tuli yhteiskunnallisen keskustelun ”voiteluaine” eli vuoto.
Salaamisperuste oli julkisuuslain 24 § ja sen seuraavat kohdat:
17) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja valtion, hyvinvointialueen, kunnan tai muun julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta liiketoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi mainituille yhteisöille, laitoksille tai säätiöille taloudellista vahinkoa tai saattaisi toisen samanlaista tai muutoin kilpailevaa toimintaa harjoittavan julkisyhteisön tai yksityisen parempaan kilpailuasemaan tai heikentäisi julkisyhteisön tai 4 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhteisön, laitoksen tai säätiön mahdollisuuksia edullisiin hankintoihin tai sijoitus-, rahoitus- ja velanhoitojärjestelyihin; (29.6.2021/638)
20) asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista; (10.8.2018/604)
Olisiko kuitenkin varsinainen salaamisperuste ollut vaihtoehtojen vertailutulos? Yliopiston hallitus ei pöytäkirjojen perusteella ole sitä tuntenut.
Katson, että vertailun julkistamisessa kyse on ”kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista”.
Virallinen selitys lienee jotain tällaista: ”rehtori ei ole salannut mitään. Hän olisi esittänyt vertailun, jos hallitus olisi kysynyt”.