Tammi-helmikuussa WSP:n konsultti yhdessä yliopistomme tilapalveluiden kanssa osallisti tiedekuntiemme väkeä Raksila-hankkeeseen liittyen. Olen aiemmassa blogiartikkelissa Viestinnän vääristymiä (3) julkaissut osallistuneiden kuvakaappauksinakin tallentamia Mentimeter-kyselyiden tuloksia. Kuitenkin tilaisuuden järjestäjät lupasivat jakaa lopulliset Mentimeter-tulokset osallistuneille. Olen kovasti pettynyt, ettei noin ole vieläkään tapahtunut.
Nimittäin tiedekuntani dekaani jakoi johtoryhmälleen 7.4.2022 WSP:n konsultin tammi-helmikuun tilaisuuksista laatiman 24.2.2022 päivätyn raportin, joka on tämän artikkelin lopussa. Yhteisöbarometrina toimineita Mentimeter-kyselyitä ei siinäkään ole mukana.
Mutta ehkä yliopistomme hallitukselle on esitetty sekä WSP:n konsulttiraportti, että Mentimeter-tulokset? En kuitenkaan löydä kummastakaan mainintaa hallituksen maaliskuun kokouspöytäkirjasta.
Toisaalta Miro-työkaulun tuottamat viestitaulut ovat raportissa tarjolla editoidussa muodossa ja tiivistelmänä, joka ainakin oman tiedekuntani osalta esittää tuloksen toisessa valossa, kuin tilaisuudessa läsnäolleena näin. Tämä viestinnän vääristymä kielineekin, miksi tilaisuuden tallentaminen oli kiellettyä.
Mitähän mieltä WSP:n ylin johto olisi, jos tietäisi konsulttinsa menettelyn? Kuka on sen siunannut? Minun on vaikea uskoa, että kyse voisi olla konsulttialan eettisen normiston mukaisesta toiminnasta. Ellei sitten sangen laajasti tulkittuna.
Minulla ei ole tallennetta alkuperäisestä Miro-viestitaulusta, joten tyydyn raportissa olevaan versioon. Tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan (TSTK) osalta tuo osuus on alla. Suosittelen kiinnostuneita perehtymään myös kenttiin heikkoudet ja uhat, sillä tässä artikkelissa nostan esille vain vahvuudet ja mahdollisuudet. Blogiani on näet kritisoitu negatiivisesta asenteesta, joten haluan osoittaa kykeneväni nostamaan esille myös positiiviset tai sellaisina esitetyt seikat.
Miten konsulttimme on tuloksen tulkinnut? Vahvuuksiksi hän on poiminut seuraavat, joista viimeisen syvä sarkasmi TSTK:n kannalta lienee jäänyt tajuamatta:
Tietenkin kiinnostavaa on, mikä konsultille TSTK:n väki ehdotti vahvuuksiksi:
Mahdollisuudet konsultti valitsi tuloksista seuraavasti, vaikka konkreettisempiakin arvioita olisi ollut tarjolla:
TSTK:n väki näki mahdollisuudet monipuolisemmin:
Alla oleva TST-tiedekunnan väen ratkaisuesitys on saanut pienen sivuosan WSP:n raportissa. Samat seikat on jo useaan kertaan tuloksetta viestitty yliopistomme hallitukselle: kahdeksan ja kymmenen tutkimusyksikön johtajan kirjeillä sekä 144 tiedekunnan henkilöstön jäsenen vetoomuksella.
Palveluksena blogini lukijoille tarjoan koko yhteenvetoraportin alla. Sen laatijan nimi on viimeisellä sivulla.
Yliopistomme ylin johto lienee mielihyvin kuitannut konsultin laskun. Sehän sai, mitä tilasikin. Mutta miten yliopistoyhteisömme tämän konsulttityön tuloksen tulkitsee?
Kiitos mielenkiintoisesta analyysistä ja raportin jakamisesta. Lisääkseni ymmärrystäni konsultin roolista tämän tyyppisissä hankkeissa tutustuin ammattikorkeassa tehtyyn lopputyöhön: Tschokkinen, Johanna (2020) ”Oppiva koulumuotoiluprosessi”.
Oulun yliopstokoulun muotoiluprosessissa SWOT -analyysi on hyvin perusteltu työkalu. Kuitenkin työkalut ovat hyviä vain hyvin käytettynä. (Moottorisahalla voi saadaa paljon tulosta aikaiseksi, mutta väärissä käsissä myös paljon vahinkoa). Aineiston perusteella ei selvästi näy, että SWOT tarkastelun tulisi kohdistua yliopiston toiminnan kannalta olennaiseen: ”Yliopistojen tehtävänä on edistää vapaata tutkimusta sekä tieteellistä ja taiteellista sivistystä, antaa tutkimukseen perustuvaa ylintä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa. Tehtäviään hoitaessaan yliopistojen tulee tarjota mahdollisuuksia jatkuvaan oppimiseen, toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää tutkimustulosten ja taiteellisen toiminnan yhteiskunnallista vaikuttavuutta. .. Yliopistojen tulee järjestää toimintansa siten, että tutkimuksessa, taiteellisessa toiminnassa, koulutuksessa ja opetuksessa varmistetaan korkea kansainvälinen taso eettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.”
Eli kun kysymys oli Raksilan yliopistorakennuksesta, niin mitä vahvuuksia (S) tuo rakennus toisi toteutuessaan yliopiston tehtävän toteuttamiseen, mitä heikkouksia (W), mitä mahdollisuuksia (O) ja mitä uhkia (T). Onko siis tuosta näkökulmasta uudet kiltatilat rakennuksen katolla oikeasti vahvuus yliopistolle kuten raportti nostaa esiin?
Muutakin kommentoitavaa olisi, mutta tuskin kukaan jaksaa lukea 😉
Katsoin raporttia oman tiedekuntani osalta ja havaitsin vastaavan ”tulkinnan”. Miten yliopistomme ja sen palkkaama konsultti kehtaavatkin lähteä tällaiseen vääristelyyn?
Suosittelen ilmoittamaan konsultin menettelystä WSP:n johdolle, joka istuu UK:ssa. Kyseessä on minimissäänkin ’virhe’ ja mainehaitan itu, jollaisesta saattaa kasvaa isokin ongelma. Maayksikössä voi kuitenkin olla houkutus pyyhkäistä asia maton alle, minkä vuoksi vaikuttavinta on ilmoittaa globaalille johdolle.
Luin yhteenvetoraportin ja hämmästyin. Itse asiassa kahdesta asiasta:
Tuollaiseenko tulokseen yliopistomme johto tyytyy? Ja kuinka on mahdollista, että arvostettu konsulttitoimisto päästää julkisuuteen raportin, jonka yhteenvetoikkunoihin poimitut tekstit muistuttavat enemmänkin lukiotasoisten opiskelijoiden (anteeksi, ei ole tarkoitus lukiolaisia loukata) nelikenttä -analyysin harjoituksia.
Nuo yhteenvedothan ovat suurelta osin irrallisia niistä reunaehdoista, joiden sisällä olisi pitänyt liikkua. Yliopiston laissa määritetty perustehtävä on niistä yksi ja yliopiston omat tavoitteet toimintansa kehittämiseen on toinen. Muitakin on.
No, kaksi tahoa lienevät tyytyväisiä. Työn tilaaja, joka sai mitä tilasi. Ja konsulttiyritys, jonka lasku lienee jo maksettu.
Eilisessä Kalevassa rehtorimme kertoo mm. ”Avoimuus on koettu riittämättömäksi. Olemme kyllä yrittäneet olla niin avoimia kuin mahdollista. Kaikki materiaalitkin on laitettu saataville”.
Miten kaikessa avoimuudessa on mahdollista, esimerkiksi, että Promenin raportti tuli julki blogistin kautta? Miten on mahdollista, että Norssia koskevat laskelmatkin esitettiin blogissa? Miten on mahdollista, että ulkopuolinen konsultti laati raporttiyhteenvedon, joka ei vastaa ainakaan oman tiedekuntani tilaisuuden kulkua?
Pyydän kollegiota toimimaan yliopistomme johtamisen tervehdyttämiseksi.
Tilinpäätösesitykseen sisältyy myös ”sotakassan” kasvattaminen Raksilaa varten.
Nyt kollegion täytyy toimia! Tilinpäätöskokouksessa ei tule antaa vastuuvapautta johdolle, sillä toiminnassa näyttää olevan useita laiminlyöntejä. Täytyy käynnistää erityistilin ja toiminnan tarkastus.
Eilen rehtorin Kalevaan antaman haastattelun perusteella voi todeta, että hän ei ole ottanut vakavasti mitään siitä kritiikistä jonka yliopistoyhteisö on Raksila-kampus hankkeen aikana esittänyt. Sensijaan hän on laittanut aloittelevan opiskelijan uuden, koko yliopistoa koskevan visiohankkeen työryhmän vetäjäksi. Eikö olisi jo aika tehdä se johtopäätös, että rehtori pitää vaihtaa. Toivon, että kolleegio tekee nyt kaiken mikä sen vallassa on.