Takavuosina USA:ssa perusteltiin suurituloisten veronalennuksia ”trickle down” -ilmiöillä tarkoittaen teoriaa myös pienituloisten hyötyvän taloudellisen aktiviteetin nousun kautta. Suomessa OKM:lle osoitettu korkeakoulurahoitus sentään valuu yliopistoille ja ammattikorkeakouluille asetuksen sisältämän rahoitusmallin mukaisesti. Tarkastelen tässä yliopistomme sisäistä jakoa.
Vuodeksi 2021 OKM jakoi yliopistoille 1 751 M€ yliopistolain mukaista perusrahoitusta. Se jaettiin yliopistoille seuraavalla nollasummapelin mallilla:
Keskimääräistysjaksojen 2017-2019 ja 2018-2020 tohtorintutkinto tuotti yliopistoille vuosille 2021 ja 2022 n. 80 000 €. Puolestaan keskimääräisen alemman korkeakoulututkinnon ns. yksikköhinnaksi saadaan reilut 10 000 €. Ylempi korkeakoulututkinto tuotti puolestaan n. 20 000 €. Nämä arvot muuttuvat hieman vuosittain riippuen sekä yliopistorahoituksesta että yliopistojen tuloksellisuudesta kunkin indikaattorin kohdalla.
Yliopistojen hallitukset puolestaan päättävät sisäisestä jaosta tiedekunnille ja muille yksiköille. Niitä ei sido OKM:n rahoitusmalli, mutta useimmat yliopistot soveltavat sen variantteja.
Oulun yliopiston hallitus hyväksyi 12.10.2020 seuraavan sisäisen rahanjaon mallin (OKM-tyyliin kolmen vuoden keskiarvon perusteella kunkin indikaattorin kohdalla; toteutuneet tutkintopisteet/tutkinto taulukot jäljempänä):
Tätä mallia on ilmoitettu ylläpidettävän taloussäännöstä erillisenä dokumenttina, mutta pyytäessäni sitä sain vuoden 2021 mallin vuoden 2022 mallin sijaan. Päättelenkin, että ylläpito on unohdettu. Käsittääkseni se saattoi käydä tarpeettomaksi, kun hallitus kokouksessa 21.10.2021 luovutti vuoden 2022 sisäisestä rahanjaosta päättämisen rehtorille.
Rehtori leikkasi tiedekunnille vuodelle 2022 jaettavaa indikaattoriperusteista rahoitusta vuoden 2021 luvuista 11.625%. Hallitus hyväksyi budjetin tuota muutosta pöytäkirjaamatta 16.12.2021. Budjettia ei ole pöytäkirjan liitteenä. Oikeuskanslerin havainnot yliopistomme hallinnon laadusta pätenevät tässäkin tapauksessa.
Tutkintopisteet määräytyvät koulutusalasta ja tutkinnon suoritusajasta. Tekniikan ja luonnontieteen koulutukset kuuluvat pääsääntöisesti ryhmään 2 ja lääketieteen ryhmään 3.
Keskimääräinen tutkintopistopistesaldo eri aloilla ylemmästä korkeakoulututkinnosta Oulun yliopistossa oli 2017-19 seuraava:
Kandintutkinnoista tutkintopisteitä kertyi seuraavasti:
Yllä olevan pohjalta on helppo havaita tutkinnoista hyvitettävän tiedekunnille puolet OKM:n maksamista summista. Erityisesti eräiden tiedekuntien ylemmistä korkeakoulututkinnoista saamaa tuloa on OKM-malliin verrattuna varsin merkittävästi leikattu.
Tällä voi olla vaikutusta myös tutkimusyksiköiden arvioidessa niitä panoksia, mitä koulutukseen ”kannattaa” käyttää. Tämä on seurausta yliopistomme organisoitumisesta tutkimusyksiköiksi ”normaalin” tutkinto-ohjelmarunkoihin perustuvan yliopistorakenteen sijaan.
Tutkintosaantojemme kyykätessä olemmekin ehkä todistamassa yliopistomme omaa versiota johdon tekemien resurssikohdennusten trickle down -vaikutuksista.
Jälleen kerran ansiokasta analyysia. Pieni puute on, ettei OKM:n opintopisteen yksikköhintaa ole kerrottu. Paljonko se on?
Olettaen OKM:n jakaneen indikaattoreilla 1600M€, niin sen näkökulmasta tutkintopistearvot olivat vuoden 2021 rahoitusjaossa suunnilleen näin: kandi 7500€, maisteri 11200€. Nämä luvut nyt muistinvaraisesti.
Vuodeksi 2022 ei OKM:n jaossa tullut merkittäviä muutoksia, mutta Oulun yliopiston sisäisessä jaossa kandipiste oli n. 3600€ ja maisteripiste 5100€.
Oletko tehnyt herkkyysanalyysia opetusministeriön ja Oulun malleille? Siis miten yhden indikaattorin vaihtelu vaikuttaa kunkin tiedekunnan rahoitukseen. Lääkiksenkin tilanteen vuoksi tämä kiinnostaisi.
Huomion on oltava päätöksenteossa. Sehän sivuuttaa herkkyysanalyysit sekundäärisinä.
Yliopiston hallituksen kokouksen esityslistassa 20.10.2022 on edelleen esitetty rehtorille oikeutta päättää sisäisestä rahanjaosta.
Uutinen https://www.oulu.fi/fi/uutiset/yliopiston-hallitus-hyvaksyi-valitilinpaatoksen-ja-kasitteli-toiminta-ja-talouskehysta päättyy lauseisiin ”Yliopiston toiminnan ja talouden suunnittelun lähtökohtana on hallituksen hyväksymä strategia. Opetus- ja kulttuuriministeriön ja yliopiston välisessä sopimuksessa yliopistolle on asetettu yhteiset ja yliopistokohtaiset tavoitteet sekä valtion rahoituksen taso.” Esityslistan 6. kohdassa on näköjään sanottu tämä sama ja sitten seuraa vielä yksi lause.