LTK ja sisäinen rahoitusmalli

Yliopistomme sisäinen rahoitusmalli noudattaa tietyin poikkeuksin opetus- ja kulttuuriministerön mallia. Olen aiemmassa blogiartikkelissa esittänyt molemmat. Odottaessani lääketieteellisen tiedekuntamme (LTK) talouskurimuksen ratkaisua en silloin mennyt tarkastelussa syvemmälle. Ratkaisu lienee tulossa hallituksen käsiteltäväksi sen vuoden 2022 viimeisessä kokouksessa.

Alla oleva yliopistomme sisäinen malli on hallituksen 12.10.2020 vuodelle 2021 hyväksymä. Vuoden 2022 rahanjaon hallitus luovutti 21.10.2021 rehtorille, joka leikkasi indikaattorirahoitusta 11.625%. Tästä ei ole mainintaa hallituksen vuoden 2022 talousarvion hyväksyneessä kokouksessa 16.12.2021 (hallituksen hyväksymää talousarviota ei ole pöytäkirjan liitteenä).

Oulun yliopiston sisäinen hallituksen hyväksymä indikaattoripohjainen rahoitusmalli vuodelle 2021. Yksikköhinnoista on poikettu jo 2022.

Kehotan kiinnittämään huomion sisäisen indikaattorimallin seuraaviin OKM:n mallista poikkeaviin kohtiin: (1) alemmat ja ylemmät kv. tutkinnot, (2) opintopisteet (koskee toiselle tiedekunnalle annettua sivuaineopetusta) ja kv. vaihto-opintopisteet ja (3) ulkomaalainen henkilöstö.

Hallitus vaikuttaa kokouksessaan 20.10.2022 edelleenkin antaneen rehtorille valtuudet päättää sisäisestä rahanjaosta. Päätös on mielestäni epämääräisesti muotoiltu.

LTK:n opetus on suomenkielistä, josta seuraa minimaalinen kv-henkilöstön ja kv-tutkintojen määrä. Tiedekunta ei myöskään tarjoa sivuaineopintoja muille, eivätkä sen opiskelijat juurikaan osallistu kansainväliseen vaihtoon. Minulle kerrotun perusteella LTK tämän rahoitusmallin ulkopuolella kuitenkin korvaa eräälle toiselle tiedekunnalle sen antamasta perusopetuksesta (en tiedä, saako tarjoaja lisäksi sisäisen rahoitusmallin opintopistepohjaisen kompensaation).

Mainitut OKM:n mallista puuttuvat yliopistomme omat sisäisen rahoitusmallin indikaattorit ovat LTK:n kannalta epäedullisia. Noiden indikaattoreiden rahoitus näet pohjaa mm. ylempien korkeakoulututkintojen yksikköhinnan leikkaukseen.

5 kommenttia

  1. Tuota lukiessa tulee mieleen Oulun yliopiston yhden kunniatohtorin esittämä esimerkki: Marsilainen selvitteli maan oloja ja törmäsi ilmiöön nimeltä jalkapallo (football). Euroopassa ja Aasiassa ottelut päättyivät melko pienilä luvuilla (0-0, 1-0, … 3-4). Pohjois-Amerikassa taas tulokset olevat suurinumeroisia (13-0, 24-17, 33-26, … ). Marsilainen arveli lukujen perusteella, että jalkapallo Pohjois-Amerikassa on paljon mielenkiintoisempaa.

    Sovellettuna organisaation toimintaan ja johtamiseen tämä tarkoittaa, että eri osien toiminnan logiikka on ymmärrettävä, jotta luvuilla johtamien onnistuu. Olen aikanaan sanonut ääneen, että on älyllistä laiskuutta, jos kaikkia yksiköitä mitataan ja ohjataan samoilla mittareilla ja mittarin arvoilla. Olli hyvin nostaa esiin opettamisen logiikan yhden erilaisuuden LTK’n ja esim TTK’n välillä.

  2. Tähän voisi vielä nostaa sen, että kliininen lääketieteen tutkimus on luonteeltaan sellaista, että rahoitus on enimmäkseen kotimaista. Tällöin kerroinkin on huonompi, vaikka tutkimustulokset olisivat huipputasoa.

  3. Prokrustes oli kreikkalaisessa mytologiassa erään maantierosvon ja sepän liikanimi. Hän oli Poseidonin poika, joka kutsui ohikulkijoita asettumaan vuoteelleen. Mikäli vieras osoittautui liian lyhyeksi sänkyyn, Prokrustes sitoi alasimet tämän jalkoihin, kunnes uhri oli venynyt täyttämään koko vuoteen. Liian pitkiltä vierailtaan hän amputoi ylimenevän osuuden. Prokrustes toi vieraalle aina sellaisen vuoteen, ettei se ollut tälle sopivankokoinen.
    Oulun yliopiston hallitus näkyy keksineen nykyajan Prokrusteeen vuoteen.

  4. Toisen käden tietoihin pohjautuen lääketieteellisen tiedekunnan alijäämän lähiajan ratkaisut ovat seuraavat:
    1) Yliopiston johto on kaivanut esille 600 000 € (vaikka lisärahaa ei pitänyt olla) ja
    2) indikaattoripohjaisen rahoituksen laskelmista löytyneen virheen korjaus tuo sekin lisärahoitusta (onko muiden tiedekuntien osuudet laskettu oikein?)

    1. Jos laskelmissa on virhe, niin sen korjaus vaikuttanee muiden tiedekuntien budjetteihin.

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.