Vuonna 2021 yliopistomme ylin johto suunnitteli siirtävänsä erityisesti tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan (TSTK:n) Raksilaan. Tuollainen liikku olisi toteutuessaan vahingollinen. Mitään päätöstä tuosta kaavailusta luopumisesta ei tietääkseni ole.
TST-tiedekunnan sijainti teknologiakylän vieressä on ideaalinen. Linnanmaan ekosysteemin etujen eräs herkkä barometri on TSTK:n kansainvälisten insinööriopiskelijoiden työllistymis%. Se on Suomen korkein eikä varmasti ole yhteiskunnallemme haitaksi. Päinvastoin.
Tuosta ei ole haittaa vastavalmistuneille suomalaisille diplomi-insinööreille. Heidänkin työllistymis%:nsa on maan korkein. Jälleen näemme ilmeiset ekosysteemin edut
Muiden Oulun yliopiston tekniikan alojen valmistuneiden kansainvälisten diplomi-insinöörien työllistymis% Suomeen oli 2018-20 54.5%. Tämä on merkittävästi alempi kuin suomalaisten 91.1%. Valtakunnan keskitasot ovat molemmissa kategorioissa korkeammat.
Oulun yliopisto on karkeasti mediaanijoukkoa muiden alojen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työllistymisessä.
Ero suomalaisiin valmistuneisiin on valtava. Ehkä yliopistomme olisi harkittava sellaisten koulutusten kansainvälisiä opiskelijarekrytointeja, joista valmistuminen ei johda työuraan Suomessa?
Ajatteliko johtomme tasoittaa työllistymis%:ien eroa siirtämällä tieto- ja sähkötekniikka pois Linnanmaalta? Tuollainen vertautuu Kaukoidän tapaan leikata siipisulat ankoilta niiden pitämiseksi helposti hallittavina taapertajina.
Hienoja lukuja, joista voi olla ylpeä! Työllistyminen tapahtuu usein opintojen aikana, jolla on tietysti vaikusta valmistumisaikatauluun ja samalla OKM:n mittareihin. Opiskelijatyytyväisyydessä emme ilmeisesti pärjänneet kovin hyvin (Kandipalautteessa 7. sija, Patiossa oli tässä juuri yhteenveto).
Opetuksen järjestämisessä pitäisi meidän siis huomioida se, että opiskelijamme ovat pääsääntöisesti jo työelämässä. Datan mukaan työssäkäynti oli opiskelijoidenkin mielestä tärkein syy opintojen viivästymiselle.
Takavuosina yliopistojen tulosmittareissa oli yhteiskunnallinen vuorovaikutus. Nähdäkseni ainakin mainitut Oulun yliopiston koulutusohjelmat ovat tuossa kunnostautuneet. Ansio ei kuitenkaan kuulu yksin TSTK:lle vaan Oulun teknologiaekosysteemille. Monipuolinen maantieteellisesti keskittynyt osaamisklusteri on vahvuus.
There is no surprise that Oulu fares well in comparison. Both CSE and WCE programs are very good preparation for both academic and industry careers.
Well done ITEE!
Jokin aika sitten tämän blogin löytäneenä olen kovasti vaikuttunut analyyttisesta otteesta ja asiantuntemuksesta. Toivoisin nyt syväporautumista Norssin tilanteeseen, jos vain mahdollista.
Olen ymmärtänyt, että yliopiston hallitus ei 2018 tai myöhemminkään käsitellyt Norssin tarveselvitystä. Tiesikö se siitä? Kyllä vai ei? Asiaa ei ollut edes kampuksen muuton hyväksyneessä hallituksen kokouksessa.
Aikooko yliopiston hallitus tehdä asialle mitään?
Asiasta voinee keskustella suoraan yliopiston hallituksen jäsenien kanssa https://www.oulu.fi/fi/yliopisto/oulun-yliopiston-johto/yliopiston-hallitus. Tämän blogin kautta he eivät vastaa.
Koululaisen epäillystä sisäilmaoireilusta kannattaa muuten ottaa pikaisesti yhteyttä terveydenhoitajaan (raportti hänellä työn alla, ilmeisesti). Toivottavasti tämäkin päätyy lopulta hallituksen käsiteltäväksi jos syytä löytyy. Huoltajille julkaistun tiivistelmän mukaanhan tilanne on ”ok”, mutta nuo asiat ovat varsin monimutkaisia.
Ovat ottaneet Norssin tilanteen käsittelyyn hallituksessa (sanamuodoista voisi päätellä, että muu johto ei olisi sitä tehnyt oma-aloitteisesti):
Kokouksessa tehty päätösesitys: Hallitus kävi keskustelua Oulun normaalikoulun tilanteesta esitetyn katsauksen pohjalta. Hallitus valtuutti rehtorin selvittämään ja käymään keskustelua erilaisista väistötilavaihtoehdoista yhdessä normaalikoulun kanssa.
Toivottavasti johonkin muualle kuin L1:een ovat menossa, sekin kai tässä voidaan vielä nähdä.