Vapun 2023 alla ilmestyneessä blogiartikkelissa esitin alla olevan taulukon enimmäkseen 2015-17 opintonsa aloittaneiden tähänastisista valmistumisista. Sain seurauksena pari yksityistä kommenttia suunnilleen tyyliin ”Hei, Tampere ja Åbo ovat meitä heikompia. Ei mitään hätää”.
Mutta miten käy jatkossa? Samassa artikkelissa hieman alempana on taulukko, jossa näkyy alle 30 op vuodessa suorittaneiden 18-22 opiskelijoittemme osuuden kasvu.
Viimeaikainen ero muihin on jo melkoinen ja saatamme olla valmistumisaannossakin matkalla pohjalle. Mutta mikä on muutoksen takana?
Kavensin nyt tarkastelun ikähaarukkaa. Seuraavassa taulukossa on yliopistomme kandikoulutuksissa opiskelleiden 18-20 -vuotiaiden opintopistekertymiä lukuvuodesta 2016/17 lähtien. He ovat pääasiassa suoraan lukiosta tulleita tuoreita 1-2 vuotta opiskelleita ylioppilaita, jotka ovat päässeet välittömästi opiskelemaan. Siis parasta materiaaliamme. Osuudet eivät summaudu 100%:iin (yli 90%:iin kuitenkin), sillä nollasuorittajat ja 75 op ja enemmän suorittaneet eivät ole taulukossa mukana. Data on poimittu OKM:n Extra-Vipusesta
Lohduttavaa tässä tilanteessa voisi olla, että muilla yliopistoilla menisi meitä huonommin. Siksi alemmassa taulukossa on muun yliopistolaitoksen 18-20 -vuotiaiden kandiopiskelijoiden opintopistekertymiä 2016/17-2021/22. Nämäkin osuudet summautuvat 90%:n nurkille.
Muu yliopistolaitos näyttää pärjäävän meitä paremmin ainakin keskimääräisesti. Mutta ehkä jossakin yliopistossa menee huonommin kuin Oulussa? Tarkistetaan tuokin mahdollisuus.
Verrokkianalyysia muissa yliopistoissa tekevät voivat iloita, että heillä menee paremmin. Lukuvuoden 2021/22 osalta tilanne oli tämä:
Onkohan kukaan yliopistomme hallituksen jäsenistä kysynyt: ”Miksi suuri osa yliopistomme nuorimmista opiskelijoista on jäänyt alle täyden opintotuen kriittisen 45 op:n rajan”? Onko tilannetta kerrottu hallitukselle?
Ainakaan edellisen blogiartikkelin lopussa ladattavissa olevasta koulutuksen raportista tällaista tietoa ei löydy. Ehkä hallituksen jäsenten on oletettu omaehtoisesti tarkastelevan Vipusen tietoja? Yliopiston johto ei voi olla tietämätön tilanteesta.
Mutta miksi yliopistomme poikkeaa muista silmiinpistävänkin paljon? Voimme pohtia mahdollisia korrelaatioita:
- Siirtymä muista yliopistoista poikkeavaan uusien opiskelijoiden opintosuorituskehitykseen näyttää Oulussa alkaneen 2017/2018. Onko takana vuoden 2016 alun uudistus, jolloin yliopisto muuntui laitos- ja osastorakenteesta tutkimusyksiköiksi?
- Huomio yliopistomme kohdalla kiinnittyy myös lukuvuosiin 2018/19 ja 2019/2020. Vuonna 2017 tehdyllä päätöksellä tiedekunnat menettivät koulutuksen lähipalvelupisteet. Miten vaikutuksia tutkinto-ohjelmiin on arvioitu johdossamme? Hallitukselle 27.9.2022 esitetyssä raportissa ei ole tuollaistakaan sisältöä. Sellaisesta näy merkkejä pöytäkirjoissa eikä hallituksen toimintakertomuksissa vuosilta 2018 (tuolloin ei edes Karvin auditointiraportissa), 2019, 2020 ja 2021.
- Seuraava merkittävä pohjakosketus on ollut vuonna 2021/2022. Vuonna 2020 OAMK:n koulutuksen tukipalvelut siirtyivät yliopistolle. Aiheuttiko tämä toimintaongelmia? Tapahtuiko jotakin muuta vahingollista?
Todellisuus on ikävä. Olemme tuottamassa suhteettoman määrän keskeyttäneitä ja opiskeluun pettyneitä nuoria. Tietenkin pohjalta yliopistomme on hyvä ponnistaa ylöspäin. Voimme tietenkin uusia tilastotietoja odotellessa uskotella, että kaikki on kääntynyt pysyvästi hyväksi lukuvuonna 2022/23.
Epäilen jatkuvalla organisaation hämmentämisellä tehdyn karkeita virheitä. Eikä ongelmien analysointiin vaikuta olevan todellista intressiä:
Blogi jää kesätauolle. Seuraava artikkeli ilmestyy tiistaina 8. elokuuta. Toivotan seuraajilleni hyvää kesää!
Kiitos! Onko mahdollista, että luvuissa on Oulun yliopiston osalta virhe? Ero muihin on niin suuri, että ehkä tarvitaan lisäselvityksiä ennen johtopäätöksiä.
Kumpi on todennäköisempi selitys: räikeä tilastovirhe yhden yliopiston kohdalla vai sen johdon päätökset?
Kiitos Olli.
Mainiota tilastointia. Ei tosin Oulun yliopiston kannalta. Professori N.N nostaa esiin asiallisen kysymyksen tilastojen luotettavuudesta: ”Lies, Damned Lies and Statistics” (by Mark Twain, tai Sir Charles Dilke tai Lord Courtney tai …) ja tämän suomalainen sovellus ”vale-emävale-tilasto-maataloustilato”.
(Ihmis)tieteiden tutkmuksessa puhutaan usein triangunloinnista. Eli tarkastellaan tutkittavaa ilmiötä useasta (kolmestakin) näkökulmasta. Jos ilmiö näyttää samalta kaikista näkökulmista, niin voidaan ajatella ilmiöstä saadun luotettavan kuvan.
Minulla on FK-tutkinnossa arvosana tilastomatematiikassa, mutta en kyllä pärjää osaamisessa Blogin kirjoittajalle. Muilla tutkimusmenetelmillä olen saanut jotakin tieteellistä aikaseksi. Johtamistutkimuksessa Oulun yliopisto on ollut tutkimuskohteeni 2004 alkaen. Laatujärjestelmätutkimusta olen tehnyt yliopistokentässä muutamien vuosien aikana ja etnografista tutkimusta yliopisto-organisaation toiminnasta olen tehnyt Oulun yliopistossa vuosien ajan. Ilmiötä näin trianguloiden väitän, että Ollin antama kuva vastaa tarkasteltavaa ilmiötä nimeltään Oulun yliopiston opetus/koulutus-toiminta.
P.S.
Miten tässä nyt seuraavat viikot saa pidettyä yllä mielenkiintoista elämää, kun tämän foorumin tekstit ovat kesälomalla. Jokainen (paitsi eläkeläiset) on tietenkin lomansa ansainnut. Siis oikein mukavia kesäpäiviä toivottelen kaikille, jotka tämän sattuvat lukemaan.
Laskin vuodelle 2024 yliopistollemme tulevat osuudet OKM-rahoituksesta ilman strategista erää ja valtakunnallisten tehtävien rahoitusta. Osuudet määräytyvät indikaattoreista vuosilta 2020-2022.
Osuutemme koulutuksesta: 9.04%
Osuutemme tutkimuksesta: 9.42%
Koulutus ja tutkimus yhdessä: 9.20%
Ei kai tilanne voi olla oikeasti noin huono? Jos noin 40% 18-20 vuotiaista suorittaa alle 30op lukuvuodessa, niin tilannehan on täysin katastrofaalinen.
Professori N.N. tavoin en ole täysin valmis nielemään näitä numeroita sillä ero muihin yliopistoihin on niin räikeä. Lukujen valtavava vaihtelu on myös outoa. Lukukaudella 20/21 alle 30 op suorittaneiden osuus putosi tuolta 40% tuntumasta 11% ja hyppäsi sitten takaisin samoihin lukemiin.
Tietenkin toivon, että jostain löytyisi massiivinen tiedonsiirtovirhe. Jos sellaista ei ole, niin kyseessä voi olla OKM:n tilaston 15 opintopisteen kvantisoinnin karkeus. Vaikkapa 5 opintopisteen resoluutio ehkä tuottaisi ”tasaisempaa” dataa.
Kuten blogista käy ilmi, yritin hallinnonkin avulla saada yliopistoyhteisölle parempaa koulutuksen raportointia pelkkään OKM:n palveluun nojaamisen sijaan. Onnistumistani voi jokainen arvioida.
En yllä poiminut matkaan nollasuorittajia, mutta esim. lukuvuonna 2020/21 peräti 24.5% läsnäolleista 18-20v kandiopiskelijoistamme nollasuoritti. Tämä voi olla tilastovirhe tai ei.
Vipunen on mielenkiintoinen datavarasto. Siinä on mm. raportti, josta saa uudet kanditutkinnon opiskelijat, kanditutkinnot ja kandiopiskelijoiden luvun kunkin vuoden lopussa. Otin vuoden 2016 opiskelijaluvun ja lisäsin siihen uudet opiskelijat 2017 lähtien 2022 asti ja vähensin 2017 lähtien valmistuneet. Haihtuneita on 1821 = yli 24% uusista opiskelijoista.
Haihtuneiden määrä lienee minusta ainakin tekniikan aloilla ihan normaalia. Haetaan opiskelijaksi ja sitten todetaan, että ehkä tämä ei ollutkaa se oma juttu.
Luvuthan ovat muuten kyllä todella huonoja Oulun yliopiston kannalta.
Minusta tähän pääsyy on se, että Oulun yliopistossa tuntuu aika harvaa johtoportaan päässä kiinnostavan (ainakaan omassa tiedekunnassa siis) opetus ja sen laatu. Toki sanotaan, että opetuksen laadusta ei saa tinkiä ja se on tärkeää, mutta jos siihen ei osoiteta juuri mitään rahallista resurssia niin käytännössä laadusta ja opetuksen kehittämisestä on aika mahdoton pitää kiinni. Hyvänä esimerkkinä omaopettajatoiminta. Siihen on ilmeisesti yksiköillä jotain rahaa käytettävissä, mutta kun se ei näy ainakaan itsellä millään tavalla käytettävissä olevissa resurssissa niin silloinhan se tarkoittaa, että sitä käytännössä ei ole tarkoitettu tehtäväksi. Opetustoiminta on nytkin jo omassa (ja luullakseni monessa muussa) yksikössä varmasti puoleksi ammattiylpeyden varassa eli siihen kuluu paljon enemmän aikaa mitä rahallista resurssia on olemassa.
Käsittääkseni uusi hallitus kaavailee korkeakoulujen perusrahoituksen leikkauksia sillä varjolla, että esim. avoimen yliopiston koulutusten hintaan saa nostaa. Jotenkin epäilen, että sitä kautta hirveästi saisi tuloja kerättyä.
On tullut jo aiemminkin kommentoitua tänne että opetuksen resurssointi on täysin retuperällä. Tästä organisaatiomuutoksesta (osasto/laitosorganisaatiön hävittäminen) kommentoin kollegoille jo sen tullessa että erittäin huono päätös opetuksen kannalta. Näinhän se oli.
Jokainen vuosi on opetusresurssien kannalta ollut viimeisten vuosien aikana pahempi kuin edellinen. Niin myös ensi syksy. Ei se vaan näytä kiinnostavan hallintoa. Tai sitten siellä ollaan jo niin korkealla norsunluutornissa ettei sieltä enää näe mitä hallintoalamaisille kuuluu. Tai middle management ei välitä viestiä ylöspäin.
Sitä niittää mitä kylvää.
Niinpä. Ja koska resursseja jaetaan liian vähän, ainakin osa tiedekunnista/yksiköistä myös tukee opetusta vähintäänkin välillisesti tutkimusresursseilla. Tulosyksiköiden rahoituksenjako on pielessä ylipäätään, mistä vastuu kuuluu ylimmälle johdolle.
Opettaja: Miten tuo mainitsemasi organisaatiomuutos muutti opetuksen resursointia?
Hyvä ja perusteltu kommentti, että ”ainakin osa tiedekunnista/yksiköistä myös tukee opetusta vähintäänkin välillisesti tutkimusresursseilla.” Yliopistossahan on käytäntö, että opetustyötä rahoitetaan ulkopuolisen rahoituksen tutkimushankkeilla. Tämä tapahtuu kirjaamalla opetukseen käytettyä työaikaa Sole’ssa projektityöksi, jota sitten laskutetaan Akatemialta, Business Finlandilta yms.
Vinkistä otin tämän blogin sadepäivälukemiseksi. Kiitän todella seikkaperäisistä analyyseistä, mutta osa kiinnostavista linkeistä on rikki.
Alma materini näyttää kärsivän aidon johtajuuden puutteesta, mihin sen hallituksen olisi jo ajat sitten pitänyt puuttua. Nyt näytetään luotetun organisaatiorakenteeseen eli manageeraukseen, mikä ainakin yrityksissä on kelvoton todellisen johtamisen korvike.
Linkit yliopiston hallituksen netistä poistettuihin pöytäkirjoihin eivät toimi. Muitakin vastaavia ongelmia saattaa olla. En uskalla luvata korjausta.