Oulun yliopiston prosessit häirintätapausten käsittelyyn ovat dokumentissa Kiusaamisen_ja_hairinnan_ehkaisy_FI_10_2018. Siinä opiskelijan ja työntekijän välisissä kiusaamis- ja häirintäepäilyissä ensimmäinen askel on ilmoittaminen:
Esimieheni, henkilöstöpäällikkö ja koulutuspalvelupäällikkö kuulivat minua vastaan esitetyistä syytöksistä vasta tehtyäni yliopiston prosessin mukaisesti oman ilmoitukseni. Minua vastaan esitettyjen syytösten juurisyy vaikuttaa olevan kollegion 31.5.2023 äänestämällä tekemä hallituksen ulkopuolisten jäsenten valinta, johon syyttäjäni on tyytymätön. Kuitenkaan
Prosessista poikkeavan minuun kohdistettuja syytöksiä koskevan kuulemisen järjestäneen asianajajan mukaan toimeksiantajansa oli rehtori. Lisäksi ymmärsin, että kyseinen asianajaja hoitaa ”Oulun yliopiston tapauksia”.
Onko yliopiston ylin johto antanut yliopiston ulkopuoliselle asianajajalle muitakin vastaavia toimeksiantoja vastoin yliopiston hyväksymää prosessia? Jos noin, niin montako kertaa näin on tapahtunut? Ja mitä niiden kohteille on tapahtunut? Ainoastaan yliopiston hallitus voi tämän selvittää.
Minua vastaan esitettyjen syytösten tapauksessa asia on ollut rehtorilla alusta pitäen. Hyväksytyssä prosessissa yliopiston johtoa voidaan konsultoida, eikä sillä selvitysvaiheessa ole muuta roolia.
Käsittelyprosessissa on kolme kuulemista. Ensin osapuolet erikseen ja lopuksi yhdessä:
Toivoin tekemäni häirintäilmoituksen johtavan asian käsittelyyn yliopiston hyväksymällä tavalla. Tämän esti henkilöstöjohtaja ohittaen prosessin jo aloittaneen dekaanin, henkilöstö- ja koulutuspalvelupäällikön. Miksi?
Tällaisella prosessin ohittamisella – tosiasiallisesti ylikävelyllä – on vahingollinen vaikutus koko organisaation toimintaan, johtamiseen ja esimies-alais-suhteisiin.
Mikä on Oulun yliopiston todellinen organisaatio- ja toimintarakenne, jos rehtori ja henkilöstöjohtaja pystyvät ilman hallituksen valtuutusta ja YT-neuvoston informointia ohittamaan oikeusturvalle keskeisiä prosesseja? Tällaisella toimintakulttuurilla on lamauttava vaikutus yksittäisiin työntekijöihin, sillä heidän on kantansa ilmaistessaan otettava huomioon mahdolliset kurinpitomenettelyt, jopa työsuhteensa päättyminen.
Länsimaiseen toimintakulttuuriin ei kuulu valtaapitävien oikeus määritellä totuus. Tässä tapauksessa se tapahtuu yliopiston ulkopuolisin salaisin oikeudenkäynnein. Toki tämä on kätevä menettely vaientaa eriävät kannanotot ja kiusallisiksi muodostuvat keskustelut.
Olen ’muutaman’ kerran kommentoint kirjoituksia tällä foorumilla – usein hyvinkin kriittisesti. Nyt tuntuu tärkeältä aloittaa toisin.
Olen vuosien aikana tutkinut (opiskelijoiden kanssa) Oulun yliopiston johtamista/johtamisjärjestelmää ja kohdannut siellä paljon hyvää johtamista. Yliopistossa on lukuisia johtajia/esi-ihmisiä, joilla on kykyä ja halua toimia hyvin omassa tehtävässään ja erityisesti kiinnostusta kehittää omaa johtamisosaamistaan. Uskoisin, että näissä yksiköissä johtaminen saa hyvät arvosanat työtyytyväisyys/hyvinvointitutkimuksissa. Näissä yksköissä myös tehdään hyvää tulosta.
Mutta sitten on toisenlaista johtamista, josta Ollin blogit ovat tuoneet esiin evidenssiä ja josta pitää olla huolestunut. Yliopistokulttuuriin on liittynyt piirre, ettei annettuja ohjeita tarvitse noudattaa. Onpa kyse määritetyistä prosesseista, talouden tai henkilöstöhallinnon prosesseista ja käytännöistä, tilaisuuden tullen niihin sovelletaan ’omia ohjeita’, jos se itselle on eduksi. Usein menettely on pelkästään tyhmää, mutta joskus saatetaan koetella jopa laillisuuden/laittomuuden rajoja. Huonoksi tilanteen vielä tekee se, että esi-ihminen ja hänen esi-ihminen ja… saattaa mennä mukaan tähän toimintatapaan.
Yliopistossa on selvästi havaittavissa pelolla johtamisen kulttuuri. Yksi konkreetti esimerkki tästä sattui kohdallani, kun erästä ongelmaa lähdimme ratkomaan ja vasta yliopistoon tullut vastuiden kantaja totesi, ettei uskalla viedä asiaa eteenpäin, koska on vielä koeajalla talossa töissä.
Ollin kuvaama prosessi ja rehtorin siihen tekemä interventio on sen luokan toimi, että yliopiston hallituksen olisi syytä ottaa asia käsittelyyn. Hallituksen puheenjohtajalla ei ilmeisesti yksin ole riittävä valtaa asian hoitamiseen.
Mielenkiinnolla jään seuraamaan, miten asia etenee. Ollille toivon voimia jaksaa asian kanssa. Henkinen tuki tulee täältä.
Maallikon silmin katsottuna yliopisto on toiminut väärin. Henkilöstöjohtajan menettely ei ole mitenkään asianmukaista, kun professori Silven on nimenomaan pyrkinyt hyväksyttyyn prosessiin.
Emeritusprofessori Pekka Kess on varmaankin oikeassa siinä, että yliopiston hallituksen olisi käsiteltävä tapahtunutta. Sen olisi käytävä läpi myös aiemmat tapaukset, jos niitä on.
Onko aiemmin mainittu toinen syytteiden kohde hallituksen jäsen vai kollegion jäsen, joka tämän blogin kommenteissa kesäkuun alussa purki kokoustapahtumia?
Ilmeisesti tarkoitat kollegion jäsenellä minua, koska olen täällä varovaisesti raottanut kollegiossa käytyä keskustelua
Voin osaltani vastata, että en istu syytettyjen penkillä. Eli ainakaan minä en ole tuo henkilö.
Nie mój cyrk, nie moje małpy. Mutta jotenkin tästä blogista tulee mieleeni Franz Kafkan teos Oikeusjuttu (Der Prozess), jonka nuorena teekkarina luin.
Hallituksen pöytäkirja 20.9. on julkaistu. Viimeisin allekirjoitus on tehty 3.11. En löytänyt selvää syytä tällaiseen viivyttelyyn.
Normaalikoulun väistötilainvestoinnin hinnaksi on tulossa 2,3 miljoonaa vuodessa. Olli oli aiemmin poistanut kustannuksista alakoulusta säästyvän vuokran ja päätynyt ylimääräisiin vähintään 5 miljoonan kokonaiskuluihin.
Mutta mitkä ovat todelliset arvioidut kokonaiskulut? Tuollaista laskelmaa ei ole pöytäkirjassa. Koska lukion vuokrakuluja ympäristötietotalon tiloista ei ole eritelty, niin mitä muita kuluja on jätetty kertomatta?
Jokainen näkee tästä seuraavan raskaita muutosneuvotteluja. Ainoa muuttumaton on rehtorin pyrkimus siirtää yliopisto jonnekin muualle.
Lukion sijoittamista kampurakennukseen pohdittiin jo 2010-luvun alussa, joskin paikaksi harkittiin silloin KTK:n käytössä olleita pohjoispään tiloja. Muistelen, että tarve olisi ollut 8-10 opetustilaa. Nykyisin nuo tilat ovat OAMK:lla.
Tuolloin pohdinnoissa taustana oli alakoulun sisäilmaongelmien aiheuttama remonttikierre, mutta muutoin fokuksessa oli toiminta eli miten aineenopettajakoulutusta kyettäisiin samalla kehittämään.
Lieneekö tämä tapausta hoitava asianajaja yhtä kuin tämän kesäkuisen uutisen ”riippumaton ja ulkopuolinen toimija”?
https://www.kaleva.fi/oulun-yliopisto-aloittaa-selvitystyon-opiskelijaed/5613908
Kalevan ja muiden kanavien perusteella toinen syytösten alla oleva lienee sitten kollegion puheenjohtaja.
Kuten aiemmin on todettu, luottamustehtäviin ja niissä tehtäviin päätöksiin voi liittyä huomattavia erimielisyyksiä ja arvostelua jotka eivät kuitenkaan ole häirintää. Erikoiseksi tilanteen tekeekin rehtorin aloittama prosessi minkä käsittely kuuluisi näkemykseni mukaan ainoastaan yliopiston hallituksen toimivallan alle.
Rehtorin toimintatavat ovat tuottaneet mainehaittaa yliopistolle useaan otteeseen jo aiemminkin ja tästä huolimatta hallitus ei ole tarttunut asiaan (ei vastuuvapautta, oikeuskanslerin kehoitus, huonosti valmisteltu keskustakampus asia ja henkilökunnan/opiskelijoiden nousu sitä vastaan). Epäilenkin, että näin voi käydä jälleen kerran, kun hallituksen omatkin ohjeistukset näkyvät jäävän toteuttamatta (ks. oikeuskanslerin päätös OKV/2933/10/2021). Toisaalta hallitus on näistä ajoista hieman muuttunut, ja toivottavasti sen myötä myös toimintatavat.
Tässä tapauksessa lieneekin parasta olla yhteydessä jo alustavasti viranomaisiin, liittyen rehtorin ja henkilöstöjohtajan toimintaan (ja muiden jotka ovat epäasiallisesti sotkeutuneet asiaan):
* Hallinto-oikeus – menettelyvirhe, mahdolliset toimivallan ylitykset
* Yhteys työsuojeluviranomaiseen – opastus/kehoitus/kantelu
prosessista ja ehkä päätöksentekijän häirintä (riippuen tarkemmin
yksityiskohdista) https://tyosuojelu.fi/tietoa-meista/julkaisut/valvontaohjeet/tyosuhdeasiat
* Tutkintapyyntö poliisille – mahdollinen aseman väärinkäyttö,
virkavelvollisuuden rikkominen (julkisten varojen käyttö – asianajaja)?
”Rikoslaki
7 § (12.7.2002/604)
Virka-aseman väärinkäyttäminen
2) käyttää väärin asemaansa käskyvallassaan tai välittömässä
valvonnassaan olevaan henkilöön nähden
9 § (12.7.2002/604)
Virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä
tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo
virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin
perustuvan virkavelvollisuutensa”
Esimerkkinä eräs tunnettu tapaus https://www.is.fi/kotimaa/art-2000009882764.html
Asioiden salaamiseen liittyen, mitä Olli epäili, Nimimerkki Homeliuksen kirjoitus viittaisi siihen, että tällaisia sopimuksia olisi mahdollisesti tehty Hallintojohtajan puolesta. https://www.silven.fi/index.php/2021/11/02/tiukkoja-aikataulutuksia/
Asian salaamiseen pitää löytyä perusteet Julkisuuslaista, eikä mikään sopimus kävele sen yli ellei laki sitä erikseen salli. Yliopistolla salaamisperusteita on hyvin vähän ja edes paljon käytetty Julkisuuslain kohta 20) liikesalaisuuksista ei päde aina edes yritysten osalta. Eli kannattaa olla varsin kriittinen esitettyjen salausperusteiden suhteen, hallinnon tulisi lähtökohtaisesti toimia lainmukaisesti, mutta valitettavasti asiassa on nähtävästi huomattavia puutteita. https://www.kho.fi/fi/index/paatokset/vuosikirjapaatokset/1494486432520.html.
Hallitukselle kerrotaan näköjään ensi viikolla kootut selitykset.