Reilu viikko sitten huomasin yliopiston hallituksen epäilevän häirintätapausten hyväksytyn selvitysprosessin noudattamista. Tästä vihjaa 12.11.2023 saamani viesti, jonka keskeinen osuus on seuraava:
Päättelen tuosta muotoilusta, että tietoon on voinut tulla muitakin kokemaani vastaavia prosessin ohituksia. Seuraava hallituksen kokouksen pöytäkirja lieneekin kiintoisaa luettavaa sisältönsä tai siitä puuttuvien seikkojen osalta.
Nimittäin olen 16.11.2023 lähettänyt yliopiston hallitukselle kirjeen, jossa vaadin väitetysti harjoittamani opiskelijapäättäjien häirinnän aineiston julkaisua pöytäkirjoissa. Tähän kuuluvat asianajajan järjestämien kuulemisten muistiot, syytösten tueksi esitetyt dokumentit, muut johdon asiaan liittyvät asiakirjat sekä sen keskinäinen ja asianajajan kanssa käymä viestintä. Minulla ei ole salattavaa.
Täyttyvätkö yliopistossamme yhdenvertaisuuslain linjaukset, jos epäiltyjen häirintätapausten tutkintamenettelyt vaihtelevat ylimmän johdon mielen mukaisesti? Tästä yksi näyttö on henkilöstöjohtajan toiminta: hän esti ohjeiden mukaisen prosessin etenemisen. Rehtorin 30.11.2021 hyväksymän tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman perusteella tämänkään ei pitäisi olla mahdollista. Siinä tiivistetään viitteen 4 sisältämät toimintaohjeet vastuutuksineen seuraavasti:
Mikäli mahdollisissa aiemmissa hyväksytyn prosessin ohittaneissa tapauksissa on langetettu sanktioita, niin kyse on saattanut olla vallan väärinkäytöstä. Yliopistokollegon olisi toteutettava tästä selvitys ennen seuraavaa vastuuvapauspäätöstä. Se voi myös nostaa kanteen johdon omavaltaisten toimien kustannusten korvaamiseksi yliopistolle.
Kaj Chydeniusta/Arvo Saloa mukaillen:
”Laki on kaikille sama, mutta prosessit vaihtelevat”.
Eihän näin saa olla: hallituksella on velvollisuus selvittää tämä tapaus perusteellisesti ja avoimuutta noudattaen.
Yliopistomme prosessit on tarkoitettu muiden kuin johdon noudatettaviksi.
“All animals are equal, but some are more equal than others.”
George Orwell ”Animal Farm”
Yliopiston hallituksen seuraavassa kokouksessa on asiakokonaisuus otsikolla ”Kiusaamis- ja häirintämenettelyiden käsittely ja prosessit Oulun yliopistossa”. Asia on määritelty katsausasiaksi ja esittelijänä toimii henkilöstöjohtaja. Asiakohdassa henkilöstöjohtaja esittelee epäasiallisen käytöksen ja häirinnän selvittämisen menettelyä ja esittelijä on esittänyt, että tämä asia merkitään tiedoksi. Ilmeisesti esittelyn jälkeen asiasta voidaan hallituksessa keskustella, mutta mitään päätöksiä esittelijä ei ole ajatellut tehtävän.
Tämä menettely ei ole ihan samaa, mihin Olli viittaa: ”kokouksessa 19.10.2023 hallituksessa on päätetty ottaa omaksi asiakokonaisuudeksi tarkastelu siitä: Onko yliopiston johto menetellyt siten, että se on ohittanut Oulun yliopiston virallisen prosessin koskien ’Kiusaamisen ja häirinnän ehkäisyä Oulun yliopistossa'”.
Ollin mukaan kritiikki kohdistuu myös esittelijänä olevaan henkilöstöjohtajaan, joten onko hän oikeastaan jäävi olemaan esittelijänä tässä asiassa?
Mikäli yliopiston johdossa ei noudateta sen itsensä johdolla laadittuja ohjeistuksia, eivät ne jalkaudu yksiköihinkään. Niinpä yhdessäkään tiedekunnassa, tutkimusyksikössä, yliopiston palveluyksikössä ei silloin koeta tarpeelliseksi noudattaa niitä, koska johdon esimerkki antaa mahdollisuuden soveltaa tapauskohtaista harkintaa eli ohittaa sovitut menettelytavat. Tästä syystä Ollin esiin nostama tapaus ja mahdolliset aiemmat tapauksetkin on syytä selvittää perusteellisesti ja läpinäkyvästi, vailla jääviysepäilyjä. Yliopiston johdon on kyettävä toimimaan niin, että se ansaitsee hallituksen luottamuksen – tämä ei tapahdu automaattisesti. Parhaimmillaan yliopiston johto nauttisi myös yliopistoyhteisön luottamusta – eikä sekään tapahdu ilman avointa ja läpinäkyvää johtamista.