Lienee kohtuullista odottaa, että akateemisen instituution ylimmän elimen päätösprosessit ja niiden dokumentointi olisivat moitteettomia. Oulun yliopiston hallituksen kuukausi sitten 25.1.2024 pidetyn järjestäytymiskokouksen pöytäkirjan pitäisi siten kevyesti läpäistä pintapuolinen tarkastelu.
Oulun yliopistossa 1.1.2024 lähtien noudatettava johtosääntö määrittää allekirjoituskäytännöt, jotka nyt ovat oikeuskanslerin yliopiston aiemmasta menettelystä antaman ratkaisun mukaiset. Aiemmin pöytäkirjan allekirjoittivat vain puheenjohtaja ja sihteeri. Nyt säädettynä viimeisenä vaiheena on pöytäkirjantarkastajan tai kaikkien hallituksen jäsenten allekirjoittamiset.
Pöytäkirjan 25.1.2024 alussa on seuraava kohta, joka ohjaa kiinnittämään erityistä huomiota sen kohtiin 5 ja 7:
Kyseisille kohdille ei kirjausten perusteella kokouksessa valittu sihteeriä. Pöytäkirja on kuitenkin hyväksytty, mutta nuo kohdat ovat ainostaan puheenjohtajan ja pöytäkirjantarkastajan hyväksymiä (ks. tämän artikkelin loppu). Tässä on ristiriita myös sihteerin allekirjoitusta edellyttävän johtosäännön 19 §:n kanssa.
Seuraava askarruttava kohta on esitettyjen puheenjohtajaehdokkaiden jäävääminen vetoamalla hallintolakiin:
Kyseinen hallintolain kohta on alla:
Ehdokkaiden jäävääminen on yllättävää, sillä käytäntö poikkeaa aiemmasta. Takavuosina Oulun yliopistossa samojen lakien alla ketään ei vastaavissa valinnoissa jäävätty, eikä oikeuskanslerikaan ratkaisussaan tuohon ohjeistanut. Lisäksi yliopistolaki määrää puheenjohtajan valittavaksi näin (15 §:n viimeinen momentti):
En ole juristi, joten katsoin, miten oikeustieteen alan sisältävissä yliopistoissa on menetelty. Turun yliopiston kokouksessa 1/2022 on viitattu yliopistolakiin ja mitään mainintoja jääväyksistä ei ole. Helsingin yliopistossa valinta vuoden 2019 lopussa ja Itä-Suomen yliopistossa 2022 alussa olivat yksimieliset, jälkimmäisessä pöytäkirjan mukaan laajan keskustelun jälkeen. Mitään merkintää jääväyksistä kummankaan pöytäkirjoissa ei ole. (Lapin yliopiston hallituksen pöytäkirjoja en löytänyt netistä).
Entä jos Oulussa vaikkapa kolmea tai neljää ulkopuolista jäsentä olisi esitetty puheenjohtajiksi ja heidät kaikki olisi jäävätty? Tuosta olisi syntynyt kiinnostava pelin paikka sisäisille jäsenille. Ehkä sellainen nähdään vuoden 2026 alussa?
Vertailun vuoksi: esimerkiksi kunnanvaltuuston puheenjohtajasta äänestettäessä ehdokkaat ovat äänioikeutettuja.
Pöytäkirjan erikoisuudet jatkuvat. Pyydän kiinnittämään huomiota aiemmin järjestökokemustaan julkisesti korostaneen pöytäkirjantarkastajan digitaalisen allekirjoituksen aikaleimaan 6.2.2024:
Häkellyttävästi pöytäkirjantarkastaja on allekirjoittanut ennen puheenjohtajina toimineita ja sihteeriä. Kaikki jälkimmäiset ovat kirjautuneet 8.2.2024:
Pöytäkirja kuvastaa puheenjohtajan käsitystä kokouksen kulusta ja hänen tulee allekirjoittaa ennen pöytäkirjantarkastusta. Jos tarkastaja huomaa virheitä, niin laaditaan korjattu pöytäkirja.
Sihteerinä muissa kohdissa kuin 5 ja 7 toiminut yliopiston hallintojohtaja on juristi, joka on ennen omaa allekirjoitustaan nähnyt pöytäkirjantarkastajan aiemman allekirjoituksen. Tuolloin hänellä olisi ollut mahdollisuus aloittaa allekirjoituskierros uudelleen, jos olisi piitannut ongelmasta.
Mutta kuka toimi kohtien 5 ja 7 sihteerinä, jotta johtosäännön 19 §:n määrittelemä allekirjoitusmenettely olisi toteutunut? Tuo ei käy ilmi pöytäkirjasta.
Jos sihteerinä ei toiminut kukaan, niin ko. kohdat ovat päätösten pätevyyttä pohdittaessa yleisemminkin kiintoisat. Onhan Oulun yliopistolla aiempi pitkä kokemus hallituksen puheenjohtajien valinnasta oikeuskanslerin moittimalla menettelyllä.
On harmillista, ettei kokenut pöytäkirjantarkastaja noteerannut kohtien 5 ja 7 sihteerittömyyttä, eikä odottanut muiden tahojen allekirjoituksia. Tuon jälkeen kolmella henkilöllä oli mahdollisuus keskeyttää allekirjoitusprosessi ja palauttaa se oikeaan etenemisjärjestykseen. Juristi-sihteeri näki ensimmäisenä pöytäkirjantarkastajan aikaleiman. Puheenjohtajat mahdollisesti luottivat sihteeriin, vaikka ehkä saattoivatkin ihmetellä pöytäkirjan kohdasta 13 kronologisesti poikkeavaa allekirjoitusjärjestystä.
Tämän blogiartikkelin ilmestymistä edeltävän päivän 26.2.2024 iltaan mennessä yhdeksän henkilöä oli ehtinyt viestiä minulle havaitsemansa allekirjoitusanomalian tyyliin ”silmiini osui, oletko huomannut?”. Kyseinen joukko on kaksi opiskelijaa, väitöskirjatutkija, yliopisto-opettaja, yliopistotutkija, kaksi professoria, hallintoemeritus ja yliopiston ulkopuolinen henkilö, viimeinen alkukaneetilla ”en sano mitään, mutta outoa on”. Hallintoemeritus oli tarkin, sillä hän huomasi myös kohtien 5 ja 7 ongelman.
Pöytäkirjantarkastaja, sihteeri ja puheenjohtajat olivat pöytäkirjan kohdalla ”niillä töin”. Näiltä allekirjoittaneilta voisikin kysyä, että miltä nyt tuntuu. Valitettavinta on menettelyn räikeä paistaminen kokouskäytäntöjä tuntevien silmiin.
Oulun yliopiston ylimmän hallinnon toiminnasta jäävä kuva ei ole mairitteleva: hyvän hallintotavan noudattaminen näyttää ylivoimaiselta.
Odotin kokouksen 25.1.2024 käsittelevän johtosäännön pykäliä 10 ja 11, sillä 22.11.2023 pidetyn kokouksen pöytäkirjassa on päätöksenä seuraava kohta:
Ehkä ”mahdollinen jatkokäsittely” tarkoittaa asian hautaamista, sillä sitä ei ole edes kokouksen 27.2.2024 esityslistalla.
Aamukahvit olivat läikkyä näppikselle lukiessani hallituksen moninkertaisesta sekoilusta. Harrasteyhdistyksissäkin kokousprosessit osataan paremmin.
On jännittävää nähdä, miten hallitus korjaa sihteerittömien kohtien allekirjoittamiset. Tuohon ei johtosäännön perusteella taida löytyä muuta menettelyä kuin uusi kokous, jossa noilla kohdilla on sihteeri.
Niccolo Machiavelli kirjoitti kirjassaan Il principe (Ruhtinas) ”si guarda al fine” ja toteaa, että vallassa oleva voi olla piittaamatta hyveistä kuten rehellisyys, jos huijaaminen ja petokset auttavat tavoitteen saavuttamisessa. Machiavelli on kirjassaan antanut runsaasti ohjeita johtajille ja jotkut niitä jopa noudattavat.
Jostain syystä tähän ’tarkoitus pyhittää keinot’ ajatteluun olen törmännyt usein yliopiston maailmassa vuosien aikana – isossa ja pienessä. Mitäpä siitä pitäis ajatella?
Kaiken lisäksi yliopisto ei ole – valitettavasti – hyvä toteuttamaan valitsemaansa Plan-Do-Check-Act -logiikkaa (olen tästä maininnut aikasemminkin). Suunnittelu tehdään. Jotkut jopa ryhtyvät toimimaan, mutta tarkistus uupuu. Jopa pöytäkirjan tarkistus! Seuraavassa yliopiston hallituksen kokouksessa päätetään ”Sisäisen tarkastuksen vuosisuunnitelma 2024”. Saapas nähdä, mitä siinä suunnitellaan tarkastettavan.
Machiavelli tarkasteli itsevaltiasta. Hallituksen yliopistossa odottaisi hillitsevän ylilyöntejä edes keskiajan ruhtinaiden narrien tavoin. Pilana totuuden esittänyt kalliilla ostettu narri pitää päänsä, muilta poikkevan kannan esittäneiltä lähti henki. Täällä Olli esittää tosiasioita, mutta ne näyttävät ihan piloilta.
Eihän tällainen hallintosekoilu mikään yllätys ole kun vastaavaa on kokenut useasti. Lähiesimiestyö yliopistossa toimii paljon paremmin kuin todellisuudesta ja irronneen hallintorakennuksessa omassa keinotodellisuudessaan puuhastelevan porukan. Tämä ei muutu ennen kuin rehtori vaihtuu, eikä välttämättä edes sitten.
Onko yliopiston hallituksella nyt asianmukaisesti valittua puheenjohtajaa ja sihteeriä? Tässä on kyse aika isosta ongelmasta, sillä edellinenkin johtosääntö vaati sekä puheenjohtajan että sihteerin allekirjoituksen.
Entisenä ylioppilaskunnan edustajiston jäsenenä pöytäkirjantarkastajan toiminta ei ole yllätys. Been there, seen that.