Professoriliiton Oulun osasto lähetti tämän artikkelin lopussa olevan kirjeen yliopiston hallitukselle talvella 2016. Kyse on tuolloin voimaan tulleen johtosäännön analyysista, jonka valittuja kohtia nostan esiin alempana.
Valitettavasti yliopistokollegio ei tiennyt tuosta kirjeestä keväällä 2023 esittäessään muutoksia vuoden alussa 2024 voimaan tulleeseen johtosääntöön (ks. Kollegion johtosääntölausunto). Professoriliitto oli etukäteen todennut uhkat, joiden toteuduttua kollegio yritti korjausta seitsemän vuotta myöhemmin. Tätä on hetki sitten kommentoinut Professoriliiton blogissa Oulun yliopiston lääketieteellisen solu- ja kehitysbiologian professori Petri Lehenkari.
Pidän erikoisena, ettei 2015 suunnitteille olleisiin johtosääntömuutoksiin oltu pyydetty Professoriliiton kantaa. Niinpä sen Oulun osasto oli toimittanut analyysinsa johdon pyytämättä:

Professoriliitto vuonna 2016, samoin kuin yliopistokollegio 2023, näki vaaleilla valitun tiedekuntahallituksen hallintovallan poistamisen ristiriitaisena ratkaisuna (eräs esimerkki seurauksista on blogiartikkelissa Kaksi dokumenttia). Erityisesti opiskelijoiden vaikutusmahdollisuudet kärsivät.

Dekaaneista oli Professoriliiton näkemyksen mukaan vuoden 2016 johtosäännöllä tehty rehtorin kädenjatkeita. Yliopistokollegio yritti tähän tuloksetta muutosta 2023.

Johtosääntö määrittää dekaanin tueksi myös tämän itse valitseman johtoryhmän. Erikoisesti vaaleilla valitulla tiedekuntahallituksella ei ole tähänkään vaikutusmahdollisuutta.

Ilmeisesti tiedekuntavaalien tarkoitus on legitimisoida tiedekuntien tutkinnonanto-oikeus yliopistolain 27 § mukaisesti. Toisaalta yliopistossamme on tutkijakoulu, jonka toimielimiä ei valita vaaleilla (ks. bogiartikkeli Yliopistolain 27 pykälä), mutta johtosäännön mukaan se antaa opinto-oikeuksia ja myöntää tutkintoja:

Rehtorin kausirajoite poistui vuoden 2016 johtosäännöstä ilman mainintaa esittelytekstissä. Yliopistokollegio esitti 2023 kausirajoitteen palauttamista. Tuloksetta. Professoriliittokin oli 2016 tuon muutoksen huomannut ja kommentoi sitä rehtorin näkökulmasta:

Vallan keskittäminen rehtorille kasvatti merkittävästi hallituksen valvontavastuuta. Voimme pohtia, onko hallitus tuohon kyennyt vastaamaan?


Yliopistossa eniten kärsinyt taho on opiskelijat. Heidän intresseihinsä kuuluisi varmistaa koulutuksen laadukas toteutus:

Eräässä kollegion ja hallituksen tapaamisessa rehtori ilmoitti vastauksenaan kritiikkiin vallan keskittämisestä ”meillä on tehokas käskylinjaorganisaatio”. Ainakaan opiskelijoita tuo ei vaikuta hyödyttäneen.
Professoriliiton Oulun osaston johtosääntökannanotto 2016:
Erittäin osuvaa analyysia: ”Vallan keskittäminen rehtorille kasvatti merkittävästi hallituksen valvontavastuuta. Voimme pohtia, onko hallitus tuohon kyennyt vastaamaan?”. Jos hallitus on kokonaan rehtorin sille antaman tiedon varassa, niin miten se pelkästään neuvotteluhuoneessa tai videoneuvotteluissa istuvana valvoo yhtään mitään?
Vastuun kantaminen vaatii sekä halua että osaamista vaikuttaa asioihin, joista vastuuta kannetaan. Hienolta kuullostava hallitusasema voi muuten käydä erittäin kalliiksi.
Filosofi Pekka Himanen eräässää Oulussa pidetyssä tilaisuudessa määritti hyvin yliopistotyön logiikkaa. Hallitustyöhön sovellettuna Himasen ajatus oli (ja on ehkä vieläkin) että tarkoitus ei ole intohimoisesti tehdä sitä työtä, johon on hakeutunut ja tullut valituksi, vaan ”oleilla moitteettomasti hallutusjäsenen ominaisuudessa”.
Tätä moitteetomana olemista olen vuosien aikana nähnyt yliopistossa monissa rooleissa: vararehtoreina, dekaaneina, professoreina, laitosjohtajina, suunnittelijoina, projektipäälliköinä, laboratorioinsinööreinä, opiskelijoina, …
On kiintoisaa nähdä, milloin ensimmäisen kerran haetaan korvauksia jonkin yliopiston hallitukselta tai rehtorilta. Ollin blogista olen nähnyt useita seikkoja, jotka yrityksen kohdalla olisivat tuollaisen prosessin triggeröineet liikkeelle.
Hallituksen jäsenten ja johdon vapautuminen vahingonkorvausvastuusta koskee vain asioita, joista kollegio/yhtiökokous saanut olennaiset tiedot. Vastuuvapauden myöntäminen ei siten estä korvauskannetta jos tilinpäätöksessä tai tilintarkastuskertomuksessa ei ole annettu oikeita ja täydellisiä tietoja. Aiemmalla vastuuvapauspäätöksellä ei silloin ole painoa.
Alakoululaisen isänä kehotan kollegiota tarkasti harkitsemaan rehtorin vastuuvapautta. Hän olisi voinut tuoda uudisrakennushankkeen hallituksen käsittelyyn 2018.
Tarkistin tilinpäätös- ja toimintakertomus -dokumenteista 2018, 2019 ja 2020 (löytyvät tämän blogiartikkelin lopussa https://www.silven.fi/index.php/2022/08/23/viela-yhteiskustannuksista/), että niissä ei ole mainintaa normaalikoulun tilaselvityksestä. Tuohon liittyvää asiaa on myös muualla blogissani (mm. https://www.silven.fi/index.php/2022/04/19/normaalikoulun-vaihtoehdot/)
Sattumoisin Finderista osui Googlen tyrkyttämänä Oulun yliopisto. Yllätyin nähdessäni päättäjäluettelossa tietämäni xxx:n, joka on jo aikoja sitten lähtenyt muualle. Eikö Oulun yliopisto piittaa päivittää rekisteritietojaan?
[OS: poistin henkilönimen 25.2.2024 09:43]
Finder ei ole mikään viranomaistietokanta, joskus piti sinnekin päivittää tietoja ja tuskallista oli, puhelimella sai lopulta jonkun kiinni ja onnistui. Piti varmistaa, että ei ole maksullinen palvelu, josta 300e lasku perään, sellaisiakin ”yritystietokantoja” löytyy. Kaupparekisteri yms. toki pidetään ajan tasalla aina kun hallinnossa muutoksia.