Sanomalehti Kaleva otsikoi 10.4.2024 normaalikoulun opettajien palkkaukseen liittyvän artikkelin siteeraten yliopiston henkilöstöjohtajaa:
En ota kantaa juuri tuohon väittämään, sillä en ole työehtosopimusjuristi. Artikkelissa on kuitenkin ilmeinen yliopiston henkilöstöjohtajan Kalevalle sanelema lausunto, joka poikkeaa työtuomioistuimen välipäätöksestä.
Kyseinen lausunto on tarkoituksellisesti harhaanjohtavaksi muotoiltu sepite. Kalevan artikkelin mukaan artikkeli on vieläpä ”kauttaaltaan” päivitetty yliopiston henkilöstöjohtajan kommenttien perusteella, joten se on hänen tarkastamansa ja mieleisensä:
Kovin moni tuon artikkelin lukija ei välttämättä tarkista henkilöstöjohtajan lausumaa työtuomioistuimen ratkaisua vasten. Siksi tarjoan tuollaisen vertailun: alla rinnatusten ovat työtuomioistuinen ratkaisu ja sanomalehti Kalevan ratkaisusta kertova teksti. Jälkimmäinen lienee suoraan artikkelin tarkistaneelta yliopiston henkilöstöjohtajalta:
En ole juristi, mutta maallikkona minullekin on selvää, että
- työtuomioistuimen yksiselitteinen ratkaisu ”tehtäväkohtaisen palkanosan tuli 1.8.2019 lukien määräytyä liitteessä 1 tarkoitetun tason 7 mukaisesti” ja
- Kalevasta luettavissa oleva henkilöstöjohtajan omintakeinen sanaleikki ”tehtävän vaativuustason kuuluu olla tasolla kuusi, mutta palkan määrän pitäisi olla pykälää korkeamman tason mukainen”
eivät ole sama asia. Jälkimmäinen vertautuu olemiseen ”pikkuisen raskaana”. Yliopiston perusarvoihin vaikuttaakin kuuluvan henkilöstön aseman polkeminen, jos ylimmän johdon ajatuksien toteuttaminen sitä edellyttää.
On valitettavaa juuri yliopiston kohdalle joutua toteamaan tällaista. Ikävästi näin ei tapahdu ensimmäistä kertaa. Jopa rehtorikin on aiemmin antanut medialle kiistattomista tosiasioista poikkeavan lausunnon.
Yliopiston henkilöstöjohtajalle kuulunee omien harhaanjohtavien väittämiensä esittämisen lisäksi rehtorin lausumat jälkikäteen selittävän oraakkelin rooli. Esimerkiksi sanomalehti Kalevan artikkelissa lauantaina 6.4.2024 henkilöstöjohtaja on muotoillut:
Hän siis katsoo rehtorin tarkoittaneen tuota lausuessaan hallituksen puheenjohtajan kanssa ”täsmälleen sama” Iltalehdelle 23.3.2024:
Tätä on 2.4.2024 käsitelty blogiartikkelissa Faktantarkistusta (1). Lukijani voivatkin arvioida Oulun yliopiston ylimmän johdon ”täsmälleen sama” -käsitettä sen omia lausumia vasten.
Kuten blogiartikkelissa Rehtorin taakka 30.4.2024 jo totesin: komedian ja tragedian ero on hiuksenhieno.
Journalismina Kalevan juttu on surkuhupaisa pohjanoteeraus. Toimittaja olisi voinut nostaa tarkasteluun henkilöstöjohtajan väittämän ja oikeuden päätöksen selkeän eron. Kielenkäytön ammattilaiselta ero ei ole voinut jäädä noteeraamatta. Kalevan ei kannattaisi olla vedätettävänä.
Työtuomioistuimen päätöksestä: ”Välituomiolla ratkaistaan ensin kysymys siitä, sijoittuuko A:n tehtävä vaativuustasolle 6 vai 7.” Samoin päätöksestä: ”Arvioituaan A:n tehtäviä suhteessa arviointijärjestelmän määräyksiin työtuomioistuin katsoo tehtävien kokonaisuutena vastaavan enemmän arviointijärjestelmän kuvausta vaativuustasosta 6 kuin tasosta 7.” Edelleen päätöksestä: ”Edellä mainituilla perusteilla työtuomioistuin katsoo A:n esittäneen todennäköisiä perusteita väitteelleen, että työnantajan menettely on ristiriidassa tasapuolisen kohtelun vaatimuksen kanssa. Työtuomioistuin toteaa työnantajalla siten olevan näyttötaakka siitä, että työnantajalla on ollut hyväksyttävä syy menettelylleen. Vastaajapuoli ei kuitenkaan ole näyttänyt, että työnantajalla on ollut hyväksyttävä syy arvioida A:n tehtävä eri tavoin kuin edellä tarkoitetut kolme vaativuustasolle 7 sijoitettua tehtävää. A:n esittämä vahvistusvaatimus on siten hyväksyttävä.”
Ymmärrykseni mukaan siis tekstissä oleva viittaus vaativuustasoon 6 oikea, mutta sen sijaan otsikossa oleva väite, ettei ole toimittu tes:in vastaisesti, on väärä, koska arvioinnissa on rikottu tasapuolisen kohtelun vaatimusta.
Suomen lakikirjan alussa sanotaan ”mikä ei ole oikeus ja kohtuus, se ei saata olla lakikaan; sen kohtuuden tähden, joka laissa on, se hyväksytään”. Juristilapsieni mukaan sanonta ”laki on kuin se luetaan” ei siksi aina päde, mutta oikeuden päätös on kuitenkin ”kuten se luetaan”.
Ei edes ChatGPT ole kovin vakuuttunut…
ChatGPT sanoo: ” ”
Näyttää siltä, että Kalevan otteessa ja tuomiossa on eroavaisuuksia, jotka voivat olla harhaanjohtavia riippuen siitä, miten tietoa tulkitaan.
Kaleva toteaa:
Tehtävän vaadittava monimutkaisuustaso tulisi olla kuudella tasolla, mutta palkan tulisi olla korkeammalla tasolla.
Tuomio toteaa:
Palkan tulisi määräytyä määritellyn seitsemännen tason mukaisesti, voimaantulopäivänään 1. elokuuta 2019.
Kalevan teksti näyttää esittävän tuomion väärin ehdottamalla, että tehtävän monimutkaisuustaso on kuusi, kun taas palkan tulisi olla vain seitsemännellä tasolla. Sen sijaan tuomio sanoo suoraan, että palkan osan tulisi määräytyä seitsemännellä tasolla, mainitsematta työn monimutkaisuustason olevan kuusi.
Tämä voikin olla harhaanjohtavaa, sillä Kaleva vihjaa erolle työtason ja palkkatason välillä, jota tuomio ei nimenomaisesti mainitse. Tuomio mainitsee suoraan palkkatason (seitsemän taso) kommentoimatta työn monimutkaisuustasoa, mikä voidaan tulkita eri tavoin.
Siksi Kaleva saattaa tulkita tai yksinkertaistaa yksityiskohtia tavalla, joka voi johtaa sekaannuksiin oikeuden todellisesta päätöksestä.
” ”
😅
Tuon viimeisen kappaleen perusteella ChatGPT on välittömästi julistettava neroksi.