Eräs seuraavan rehtorikauden yliopistokonsernin haasteista on Oulun ammattikorkeakoulun (OAMK) kurssin kääntäminen. Sanomalehti Kaleva uutisoi 30.5.2018 OAMK:n osake-enemmistön siirtyvän Oulun yliopistolle:
Tuolloin yliopiston rehtori kertoi organisaatioiden välisten työryhmien perustamisesta ja yhteistyön vahvistamisesta elinkeinoelämän tarpeisiin vastaamiseksi. Tämän pitäisi näkyä toiminnan tehostumisena ja OAMK:n perusrahoituksen osuuden pienentymisenä.
En ole tiennyt ainoastakaan koulutusta koskevasta työryhmästä. Odotin yhteistyötä mm. sulautettujen järjestelmien ja signaalinkäsittelyn koulutukseen, joiden sisällöt tunnen molemmista organisaatioista. Ammattikorkeakoulu ostaa nykyisin hallintopalveluita yliopistolta, mikä lienee sisäänkäpertymisen konkreettisin lopputulos. Yhteistyö ulkopuolisten tahojen kanssa ei tietääkseni ole laajentunut.
Palaan liki kymmenen vuoden taakse. Vuoden 2014 loppupuolella rehtorit Lauri Lajunen ja Jouko Paaso olivat antaneet kahdelle vararehtorille tehtäväksi suunnitella yhteistyömallin. Tavoitteena oli nopeasti pilotoitava lakien ja säädösten valmiiksi mahdollistama menettely. Ehdotus valmistui 29.5.2015 ja löytyy 14.12.2021 ilmestyneen blogiartikkelin lopusta tai suoraan tästä linkistä. Enempää en ole tästä asiasta kuullut.
Yliopiston rehtori on OAMK:n osake-enemmistön oston jälkeen ollut OAMK:n hallituksen puheenjohtaja. Hän on myös olennaisesti ollut valitsemassa muut hallituksen jäsenet.
Ammattitaitoisesti johdetun ammattikorkeakoulun odottaisi menestyvän ainakin keskinkertaisesti. OAMK:n kohdalla on valitettavasti käynyt toisin. Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitoksen koosteraportin (*ks. alaviite) perusteella näemme OAMK:n olevan ammattikorkeakouluista kaikkein eniten valtiolta tulevan perusrahoituksensa varassa. Positiivisinta lienee, että 1%:llaan se pieksee humanistisen ammattikorkeakoulun 0%:n liiketoiminnan osuudessa.
Mutta ehkä OAMK on parantanut enemmän kuin verrokkinsa? Tämäkään hypoteesi ei valitettavasti päde. Sen liikevaihtokehitys on jäänyt jälkeen jopa aikavälin 2019-2023 17% inflaatiosta. Kiinnostavasti parhaiten kehittyneen Kajaanin ammattikorkeakoulun rehtori aloitti tehtävässään 2018 samaan aikaan, kun Oulun yliopisto osti OAMK:n. Hän oli aiemmin Oulun yliopiston yhteistyön vararehtori.
Olisiko strategiasta vastaava OAMK:n hallitus vaihdettava ammattitaitoisemmaksi? Nykyinen hallitus ei ole saavuttanut edes keskinkertaisuutta.
(*) muuttunut sijainti korjattu 31.8.2024; kiitän havainnosta
Minusta tämä OAMK’n liittäminen yliopistoon ollut (Oulun) yliopistossa yleisesti havaittu koirastrategia. Koirastrategiassa pääosan esittäjä kuseskelee nurkissa ja tolpissa ja merkkaa oman reviirin, mutta ei sitten muuta teekään kuin haukkumalla puolustelee reviiriään. Esimerkiki Oulun yliopiston CRM -kehittelyn keskusteluissa sama strategia tuli esiin. Perusteltiin yliopiston KAMeja (Key Account Manager), joiden tehtävä oli suojella asiakassuhteita, ei suinkaan kehitellä niitä.
Koirastrategiaan kuuluu aika-ajoin juosta haukkuen autojen perässä. Yleensä autoa ei saada kiinni, mutta joskus onnistuu, mutta sitten koira ei tiedä, mitä sillä tekis.
Olli on blogissaan hyvin kuvannut, minkälaisen operatiivisen tuloksen tämä koirastrategia on OAMK’lle tuottanut.
Ihan toinen juttu on sitten koko korkakoulukentän uudistus. Minusta ammattikorkakouluja koskeva osio on huono mm:
– englannin kielinen nimi ’univerity of applied science’, sekoittaa asiaa
– ammattikorkeiden maisteritutkinnot ihan turhia ja tämän seurauksena esim MBA-tutkinto-ohjelmia yliopistot eivät voi järjestää.
Uudestaan ja uudestaan ammattikorkeat esittävät tohtoritutkinnon tuomista valikoimiin. Tämä on saanut tukea esim inssiöörillitolta, joka toissapäivänä (18.8) Hesarissa ilmoitti, että ”Insinööriliitto ehdottaa, että myös ammattikorkeakoulut (amk) voisivat alkaa kouluttaa tohtoreita Suomessa.” Amkit voisivat kyllä keskittyä kandivaiheen opetukseen. Ja omistaja yliopiston kanssa voitais oikeasti hakea laatua, ajankohtaisuutta, tuottavauutta, …. parantavia toimintatapoja.
Miten olisi käynyt, jos OAMK:n rehtori olisi ollut KAMK:ia johtava entinen Oulun yliopiston vararehtori? Olen ymmärtänyt, että hän ei ”sopeutunut” Joukon jees-porukkaan, joten siirtyi muualle. Tuo oli hänelle ja KAMK:ille hyväksi.
Toisenkin vararehtorin tilalle Oulussa hankittiin jees-tapaus ja lopulta rehtorin oma oppilas. Rehtorimme rekrytointisilmästä voineekin antaa vain käänteisen Midas-arvosanan.
Tämä kamk rehtori ei sopinut tehtävään myöskään sen vuoksi, että hän oli ehdolla yliopiston rehtoriksi. Hän ei tullut tuolloin valituksi, sen sijaan nykyinen valittiin.
Jouko ei ole sietänyt kaudellaan kilpailua. Sen vuoksi kamk sai lopulta hänet hakijakseen.
OAMK:n hallituksessa on eräs tuntemani henkilö. Olen yllättynyt. Ihan kaikkeen ei mielestäni kannattaisi lähteä mukaan, vaikka kauniisti pyydettäisiinkin. Ei ainakaan minkään yhden miehen shown takaajaksi.
KAMKn nousu on pitkälti kiitos rehtorinsa määrätietoisen kehittämistyön. Nämä ideat eivät kelvanneet Oulun yliopistolle pääasiassa siksi että ne eivät olleet Joukon keksimiä tai edes esiin nostamia, eli ei voinut antaa ymmärtää olevansa idean isä. Ja ”kunnia sinne minne se kuuluu” ei ole sitä johtamista mitä J.N. osaa. Nythän joukkueessa on vain niitä jotka tekevät mitä käsketään ja osaavat mielistelyn jalon taidon.