Oulun yliopiston rehtorihakemusten jättö sulkeutui 27.7.2024. Hakijoita on 20 ja rehtorin valinnasta luonnollisesti päättää yliopiston hallitus. Tästä huolimatta uskallan katsoa kärkihakijoiksi seuraavat professorit: Mikael Collan, Mika Hannula ja Helka-Liisa Hentilä.
Tämä joukko on kiintoisa, sillä sekä Collanin että Hannulan tutkimusalat ovat tiedolla johtamista ja Hentilä tuntee hakijoista parhaiten Oulun yliopiston entisenä dekaanina, koulutusrehtorina ja yliopistokollegion puheenjohtajana. Näillä taustaperusteilla heidän jokaisen voi odottaa kykenevän rehtorin tehtävään.
Oulun yliopisto on kokenut pitkän tiedolla johtamisen hylkimiskauden. Siitä irtautuminen on uuden rehtorin isoja haasteita.
Siis siitä puhe, mistä pula. Tiedon hyljeksinnän seurauksena Oulun yliopisto ei vertaistensa joukossa ole systemaattisesti pärjännyt – ei koulutuksessa (katso taulukoita linkitetyssä blogiartikkelissa) eikä tutkimuksessa, vaikka siinä edistyminen on saavutettu koulutuksen kustannuksella. Alla on suomalaisten yliopistojen tieteellisten julkaisujen siteerauksiin perustuvat CWTS Leiden Ranking vertailut vuosilta 2012-15 ja 2019-22:
Tietoa hyljeksivä johto on lietsonut mm. tilakustannuspaniikkia kohdentamalla kaikkien tilakulut tutkimusyksiköille. Tämä on nostanut niiden neliövuokrat yli 40€/neliö -kuukausitasolle. Keskimäärin 2023 Oulun yliopiston 158 000 neliön kulu ml. Linnanmaa, Kontinkangas, Oulanka, Sodankylä ja normaalikoulut (vuokra, ylläpito, energia) oli n. 19€/neliö kuukaudessa. Kiinnostavasti Helsingin yliopisto maksoi n. 26€/neliö/kuukausi. Tämän voi laskea mm. Jyväskylän koulutuksen tutkimuslaitoksen viimeisimmästä koosteraportista:
Koulutuksen ja tutkimuksen tilannetiedoista ja trendeistä uuden rehtorin on hyvä ponnistaa. Uskon oikeaa tietoa käyttävän rehtorin kykenevän parannuksiin harkituilla resurssisuuntauksilla ilman paniikkinäytelmiä.
Seuraavat hakijayhteenvedot ovat aakkosjärjestyksessä.
Professori Mikael Collan (s.1975) on palannut Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston strategisen rahoituksen professoriksi irtisanouduttuaan valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajan postilta. Hänen tutkimusaiheitaan ovat kannattavuuslaskenta, teknologiavetoiset liiketoimintamallit, päätöksenteko epävarmuuden vallitessa ja analytiikan soveltaminen päätöksenteon tueksi. Collan toimii usean yrityksen hallituksessa.
Collanin nimitysprosessia VATTin ylijohtajaksi kritisoi oikeuskansleri 2022. Hänen tuosta tehtävästä ennenaikaisen irtisanoutumisensa syiden oletan kiinnostavan Oulun yliopiston hallitusta.
Fun facts: Yksi Collanin viimeaikaista julkaisuista (2024) on Analyzing the Finnish University funding system through system-based simulation. Kiintoisasti siinä on mm. viitattu Oulun yliopiston kauppakorkeakoululle yhteisohjaamaani Panu Alaluusuan (2020) pro graduun Rahoitusmalliin kytketyn yliopistokoulutuksen simulointi.
Professori Mika Hannula (s. 1968) on nykyisin Turun yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen ja vaikuttavuuden vararehtori. Hän on myös Teknologiakampus Turun johtaja. Hän oli Tampereen teknillisen yliopiston (TTY) viimeinen 2016-18 rehtori ennen sen fuusioitumista Tampereen yliopiston kanssa. Sitä ennen hän oli TTY:n koulutusrehtori ja tietojohtamisen professori.
Hannulan professuurin ala myös Turussa on tietojohtaminen. Osaamisalueitaan ovat mm. hallitustyöskentely, korkeakoulutus ja tutkimus, korkeakoulujen yritysyhteistyö, muutosjohtaminen, liiketoimintatiedon hallinta, tietojohtaminen, suorituskyvyn johtaminen ja mittaus. Hän on yhteiskunnallisesti erittäin laajasti verkottunut ja toimii tällä hetkellä mm. Teknillisten Tieteiden Akatemian (TTA) hallituksen puheenjohtajana ja CAETS:n (International Council of Academies of Engineering and Technological Sciences) presidenttinä.
Hannulan keskeisiä ansioita on Turun yliopiston tekniikan koulutuksen ja tutkimuksen kehittäminen vuodesta 2018 lähtien. Datan perusteella ala näyttää siihen tehtyjen merkittävien alkupanostusten jälkeen viidessä vuodessa saavuttaneen kulujen ja tulojen tasapainon. Sen vuotuinen ulkopuolinen rahoitus on Hannulan aikana noussut liki kolminkertaiseksi tasolle 40M€.
Turun yliopiston hakijamäärä oli Suomen suurin keväällä 2024. Ehkä Oulun yliopisto voisi ottaa keinoista mallia? Myös Turun teknologiakampus -toiminnot vaikuttavat paljon integroidummilta ja vaikuttavammilta kuin Oulu Innovation Alliance.
Fun facts: Hannulan sotilasarvo on reservin everstiluutnantti.
Helka-Liisa Hentilä (s. 1961) on yliopistokollegion puheenjohtaja ja yhdyskuntasuunnittelun professori, joka tuntee pohjoisen Suomen elinvoimaisuuden ja alueellisen kehityksen kannalta keskeiset kysymykset ja toimijat. Hentilä oli Oulun yliopiston koulutusrehtori 2015-2020 ja on toiminut sekä dekaanina että varadekaanina. Kollegion puheenjohtajana hänellä on lateraalinen näkymä yliopiston toimintaan – opiskelijoihin, ns. keskiryhmiin ja professoreihin.
Professori Hentilä on korkeakoulujen laatuauditointien, opiskelijakeskeisen oppimisen ja opetuksen johtamisen asiantuntija. Tämä osuu hyvin yhteen Oulun yliopiston koulutuksen haasteiden kanssa. Hän oli loppusyksyllä 2018 koulutusneuvoston esittelijänä ja puheenjohtajana todennut opintojen etenemisen kyykänneen 2017 – siis vuoden 2016 alussa tehdyn organisaatiomuutoksen jälkeen. Hallituksen lista-asiana tätä ei kuitenkaan löydy puhumattakaan toimenpiteistä resurssointeineen. Esityslistasta päättävät hallituksen puheenjohtaja ja rehtori.
Fun facts: Hakijoista Hentilä lienee paras arvioimaan kampusasioita. Tutkimusaiheitaan kun ovat kestävyyttä ja terveyttä edistävä, strateginen ja vuorovaikutteiseen yhdyskuntasuunnittelu sekä integroiva kaupunkikehittäminen.
Valintaprosessin ns. musta hevonen on nykyinen rehtori Jouko Niinimäki. Hänet voidaan suostuessaan valita kolmannelle rehtorikaudelle, vaikka ei jättänyt hakemusta. Tällaiseen outoon mahdollisuuteen on viitannut yliopiston hallituksen puheenjohtaja Mikko Ayub Kalevan artikkelissa 29.7.2024:
Voimme pohtia, miksi hallituksen puheenjohtaja ei tuossa yhteydessä painottanut hallituksen sopineen rehtorin valinnassa käytettävästä prosessista. Ehkä alitajunnassa hänellä olikin pinnalla vaihtoehto B? Oulun yliopiston ylin johto ei omankaan kokemukseni perusteella ole sovituista menettelytavoista piitannut.
Jatko-optiota ei myöskään rehtori Jouko Niinimäki sulkenut pois Kalevan haastattelussa 1.8.2024:
Siis saatamme lopulta nähdä hallituksen enemmistöpäätöksellään – ehkä jopa puheenjohtajan äänen ratkaistessa – tiedustelevan Niinimäen suostumusta. Minkä tahansa sovittuun prosessiin ja hyvään hallintotapaan sitoutuneen hallituksen kohdalla tuollainen menettely on ”hyvin epätodennäköinen”.
Sad facts: Niinimäen johtamistyyli on heijastunut mm. erään hyvän tieteellisen käytännön loukkausepäilyn tutkinnassa: plagioinnin hyväksyttävyyden katsottiin riippuvan tieteenalasta.
Jouko on taitava pelimies, mutta hallituksen puheenjohtaja Ayub taisi paljastuksellaan pilata suunnitellun taktiikan. Kysynkin, kenet Jouko hallussaan olevan hallituksen enemmistön avulla junailee rehtoriksi? Yllätymmekö vai emme?
Hyvää analyysia Ollilta. Kiitos siitä.
Tiedolla ja taidolla johtamista todellakin tarvitaan Oulun yliopistossa. Tietoon perustuva päätöksenteko jättää vielä runsaasti tilaa arvo- ja muille valinnoilla. Mutta on todella huonoa johtamista jättää tieto käyttämättä, silloin kun sitä on saatavilla.
Olli on nostanut esiin kolme hyvää kandidaattia hakijoiden joukosta. Tuttuja tyyppejä kaikki. En tosin omakohtaisesti voi arvioida etelän ihmisten johtamiskyvykkyyksiä, muuten kuin dokumentoitujen aineistojen perusteella. Helka-Liisan tunnen pitkältä ajalta ja monen hyvän ominaisuuden joukosta nostaisin sen, että hänen kanssa voi asioista olla eri mieltä ja erimielisyyksistä voi rakentavasti keskustellen löytyä yhteinen ratkaisu.
Minä kyllä nostaisin tuohon kärkijoukkoon myös Oulun yliopiston kasvatin ja tällä hetkellä Vaasan Ammattikorkean rehtorina ja toimitusjohtajana toimivan Ville Isoherrasen. Kun itse ansioiden perusteella vertaan Villeä ja Helka-Liisaa, niin Ville päihittää useilla mittareilla (tietoon perustuva analyysini). Korkeampi H-ideksi, yritysmaailman kokemusta Villellä (NOKIA, ABB, 9Solutions) Helka-Liisalla arkkitehtitoimistohommia. Akateemisesta maailmasta Helka-Liisalla monipuolisempi kokemus: (prof., vararehtori, yksikön johtaja, …) Oulun yliopisto, KHT, TKK, Taik. Villellä (yksikön johtaja, rehtori, toim. joht) Oulun yliopisto, Oulun AMK ja Vaasan AMK. Ville aikanaan väitteli strategisesta johtamisesta. Tämä osaaminen ei ole ollenkaan hassumpaa saada Oulun yliopiston käyttöön taas uudestaan. Ville myös Saalasti Instituutin johtajana pyrki hyvään yhteistyöhön useimpien tiedekuntien kanssa, joten yliopiston sisäiset jännitteet ovat varmasti hänelle tuttuja.
Yksi asia rehtorin valinnassa jää varmaan arvailujen varaan: miten uusi rehtori asettuu Ouluun. Helka-Liisan ja Villen osalta asia lienee selvä. Miten Collan ja Hannula suhtautuisivat Ouluun muuttoon. Aikaisempien rehtorien osalta pitää olla tyytyväinen, että he ovat olleet selkeästi osa Oulun vaikuttajaporukkaa talouselämän, kulttuurin ja sosiaalisen kanssakäyminen alueilla (toisin kuin Ammattikorkeakoulun rehtori – kuka hän nyt oikein onkaan?)
Mitä tulee Ollin nostamaan ’mustaan hevoseen’, olen sitä mieltä, että ehdolla olevista yliopiston omista tyypeistä varmasti joku on varmistanut, ettei nykyinen rehtori enää ole kisassa mukana. Yliopistossahan on opittu, ettei nykyisen rehtorin kanssa kannata asettua kilpailutilanteeseen. Minun arvioni siis on, että nykyiselle rehtorille riittää kaksi kautta myös omasta mielestä.
Helka tuntee yliopiston valmiiksi, joten hän pystyisi aloittamaan välttämättömät korjaustoimet välittömästi. Toivon hallituksen ymmärtävän tämän.
Muuten olen sitä mieltä, että Joukon hallintoon haalima luottojoukkionsa joutaa pikaiseen vaihtoon.
https://yle.fi/a/74-20103723 on ex-rehtori Lauri Lajusen haastattelu. Hänellä on selkeä kanta: rehtorilla on oltava yliopistoväen luottamus. Siis pelkkä hallituksen luottamus ei riitä.
Erittäin hyvä tilanne että uskottavia hakijoita on saatu useampia. Moni ”Joukon joukkueen” sisäinen suhmurointeja saataisiin helpoiten pestyä selkeästi ulkopuolelta tulevan hakijan valinnalla. Toivottavasti edessä on aito ja avoin prosessi eikä valtapeli jossa outojen käänteiden jälkeen nykyinen rehtori kutsutaan pelastamaan tilanne. Syksy näyttänee.
Kärkihakijaveikkauksestasi meni oikein 2/3. Yliopiston valinnat ovat Hannula, Hentilä ja Maaninen. https://patio.oulu.fi/fi/uutiset/oulun-yliopiston-hallitus-haastattelee-kolme-hakijaa-rehtorin-tehtavaan
Kaikissa viime vuosina avoimen haun kautta tehdyissä rehtorivalinnoissa (Helsinki 2023, Tampere 2023, Jyväskylä 2023, Vaasa
2023, Turku 2024, Itä-Suomen yliopisto 2024) rehtoriksi on valittu alkuperäiseen hakuun osallistunut ja kärkihakijaksi valittu ehdokas. Täytyy luottaa siihen, ettei Oulun yliopiston hallituksella voi olla syytä poiketa muiden yliopistojen toimintatavasta,
Veikkaan, että hallitus valitsee Hentilän ja Hannulan väliltä ja päätyvät lopulta Hentilään. Mikä ei ole ollenkaan huono valinta.
Kalevan sivuilta: ”Oulun yliopiston rehtorinhaussa jatkoon ovat päässeet Helka-Liisa Hentilä, Arto Maaninen ja Mika Hannula.”
Arvelin perhepiirisssä heti hakijoiden nimien julkaisun jälkeen Maanisen tulevan valituksi ja jatkavan niinismäkeläistä linjaa, mikä selvästikin on ollut hallituksen enemmistön mieleen. Meistä muista ei oo niin väliä juu.
Ollin blogissa oli aiemmin Maaniseen liittyvä paljastus https://www.silven.fi/index.php/2024/05/21/totuusministerio/. Olisiko tuo ainut luuranko kaapissa?
Loppusuoralle valituista Maaninen on ainut, joka ei ole professori. Onko Suomessa tiedeyliopiston rehtoriksi kertaakaan valittu muuta kuin professoria? Epäilenpä, että ei.
Hakijoita haastatellessa Maaniselta olisi kysyttävä, onko hän koskaan sanonut Joukolle ei. Toinen kysymys on, että tunsiko hän VTT-taustaisena Uroksen omistajien historiaa.
Hakijoilta olisi muutenkin hyvä kysyä kuinka hyvin ovat perillä yliopiston nykytilasta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä/tekijästä, ja ehkä myös mitä aikovat valituksi tullessaan tehdä edellisen rehtorin hännystelijöille yliopiston johdossa. Kolmanneksi voisi kysyä ovatko lukeneet ja sisäistäneet Ollin blogia. 👀
Erinomaisen tilaisuuden näiden ja muiden napakoiden kysymysten esittämiseen tarjoaa JUKOlaisten henkilöstöjärjestöjen perjantaina 23.8 järjestämä kärkiehdokkainen avoin haastattelutilaisuus. Rehtoritentti pidetään livenä Linnanmaan L1 salissa klo 10:15-12:00 ja kaikilla läsnäolijoilla on mahdollisuus esittää omia kysymyksiään. Tilaisuutta moderoi oikeushistorian emeritusprofessori Jukka Kekkonen Helsingistä.
Blogiartikkelissa 18.6.2024 https://www.silven.fi/index.php/2024/06/18/pohjakosketuksia/ mainittu oikeustoimilla uhannut vararehtori on yksi nykyisistä hakijoista. Siksi on asiallista kysyä sopiiko management by perkele yliopiston johtamiseen.