Sanomalehti Kalevan 5.12.2025 julkaisema kysely on otsikoitu seuraavasti:
Otsikossa on outo virhe, sillä mitään muuttopäätöstä ei faktisesti ole tehty. Onkohan yliopiston viestinnän tiedote johtanut Kalevaa harhaan?
Käytännössä merkittävin tehty päätös on ollut yliopiston todellisesta tehtävästä piittaamattoman kiinteispällikön palkkaaminen. Erään aiemman blogiartikkelini saaman kommentin mukaan Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan150 vuotta kerrytetty varallisuus menetettiin, kun ”kuvioihin tuli kunnianhimoinen kiinteistöjohtaja ja hallitusammattilaiset”. Oulun yliopistossa vastaava vahinko ei onneksi ole mahdollinen, sillä se on vasta 67 vuotias.
Kaleva pyysi kysymyksiä yliopiston rehtorille. Niinpä usean lahjoittaneen kanssa käymieni keskusteluiden vuoksi pyysin kysymään rehtorilta, kuinka monen yliopistolle lahjoittaneen hän tietää tarkoittaneen tukensa käytettäväksi toiminnan sijasta seiniin? Epäilen, etten ole ainut tuota kysyvä.
Toistaiseksi Kaleva ei ole tuota kysymystä julkaissut. Esittääkö se sitä rehtorille? Toisaalta tuollainen lienee turhaakin. Gulag-uhrien enemmistökin saattoi uskoa isä-Stalinin tietämättömyyteen. Neuvostoliiton media ei tunnetusti häirinnyt häntä ikävillä kysymyksillä.
Kysymyksissäni Kalevalle aloitan maantieteestä, sillä pääkirjoitus 28.11.2025 kertoi Linnanmaan yliopistokampuksen sijaitsevan 10km Oulun keskustasta. Siis mikä onkaan Linnanmaan kampuksen etäisyys keskustasta?
Mielestäni on erikoista, että vastuu tällaistenkin faktojen tarkistamisesta on sysätty lukijoille. Voiko kyse olla lehden tietoisesti valitsemasta ’journalistisesta’ linjasta?
Tarkastelkaamme tosiasioita olettamalla Oulun keskustan olevan Rotuaarin keskusaukiolla. Oulun joukkoliikenteen reittiopas kertoi tämän artikkelin ilmestyessä 9.12.2025 kello 07.00 Linnanmaan kampuksen olevan jalankulkijalle 6.1 km kävelyn päässä. On epätodennäköistä, että pääkirjoituksen ilmestyessä 28.11.2025 matka olisi tuosta poikennut. Pyöräreittejä myöten matka on pidempi 6.6 km. Bussilla aikaa menee 18 minuuttia. Kiintoisasti klo 07.00 lähtevä pyöräilijä saapuu Linnanmaalle kaksi minuuttia bussia myöhemmin.
Kontinkankaalle Rotuaalin aukiolta kuluu bussilla sama 18 minuuttia, mutta pyöräilijä pääsee perille kuusi minuuttia aiemmin.
Toki Linnanmaalle pyöräily vie yhdeksän minuuttia enemmän ja bussin valinnut on Linnanmaalla minuuttia Kontinkaalle matkannutta kollegaansa myöhemmin.
Toivon Kalevalta näinkin yksinkertaisissa faktoissa pysymistä vaikeampien tapausten harjoittelemiseksi. Kalevan toisinaan harjoittama tutkiva journalismi saisikin ulottua myös yliopiston viestinnän ja faktojen vertailuun.
Kaikkeen Oulun ylopiston viestinnän tarjoamaan ’informaatioon’ ei kannata suhtautua tietona vaan ’ehdotuksena’. Esimerkiksi vähän aikaa sitten lahjoittajille ei kerrottu erään hankkeen olevan Suomen Akatemian rahoittama. Asiaan liittyy kommenttiketju.
Saammeko lähitulevaisuudessa nähdä Kalevan kysyvän yliopistolle lahjoittaneilta ”tarkoititko tukesi seiniin?”. Minä ainakaan en tarkoittanut.
Linnuntietä etäisyydet ovat seuraavat:
– Keskusta – Linnanmaa noin 5 km
– Keskusta – Kontinkangas noin 2,5 km
Niinkuin blogitekstissä todetaan, matka-ajat Keskustasta molempiin paikkoihin ovat suunnilleen samat.
Mistähän Kaleva on tuon 10 kilometriä löytänyt? Mielelläni kuulisin vastauksen.
Aloitin Kontinkankaalla noin 50 vuotta sitten (29.3.1976). Mielikuvitukseni ei olisi millään riittänyt siihen, että tuolloin vielä keskeneräistä Linnanmaata jonain päivänä oltaisiin siirtämässä Kontinkankaalle. Mielikuvitukseni on pysynyt yhtä huonona.
67 vuoden tappiokatto on nokkela hihityttävä oivallus! Näissä blogeissa on useinkin ollut vastaavia huomiokykyä mittaavia fiksuustestejä. Sellaisen huomatessani tiedän, etten vielä ole dementoitunut.
Laitoin Kalevaan rehtorille esitettäväksi kysymykseksi jotakin tämän tyylistä: ”Oulun yliopistolla on ollut kampukset Linnanmaalla ja Kontinkankaalla reilut 50 vuotta. Mitä ovat ne tutkimukseen ja opetukseen liittyvät ongelmat, joihin ratkaisu löytyy siitä, että Linnanmaalla oleva toiminta siirretään Kontinkankaalle?”
En usko yliopistossa olevan ainuttakaan työntekijää, joka uskoo Kalevan koskaan kysyvän mitään tuollaista.
Tiedän kiinteistöuhkapeleistä sukuun naidun jenkin ansiosta seuraavat kuusi menestystekijää: timing, timing, timing, location, location, location. Silti kyse on arpapelistä.
Nimimerkkini on kannanottoni.
Kaleva kysyi tätä (https://www.kaleva.fi/meneeko-kontinkankaan-liikenne-taysin-tukkoon-ylio/12443562) ja sain vastauksen: ” Päätös yliopiston sijoittumisesta Kontinkankaalle rakennettavalle uudelle kampukselle perustuu kolmen vaihtoehdon huolelliseen selvittämiseen ja vertailuun: miten kaikki tarvittavat tilat saadaan onnistumaan mahdollisimmat tehokkaasti, mitkä ovat vaihtoehdon kiinteistökustannukset, mitkä ovat vaihtoehtoon liittyvät riskit rakentamisessa ja yliopiston ydintoiminnan häiriintymisessä, millaiset ympäristöluokitukset tuleville rakennuksille on mahdollista saada sekä mahdollisten sijaintipaikkojen analyysit.”
En ihan ymmärrä.
Huolellisen vertailun tuloksena yliopiston johdossa on saatu ensin 200 M€:n ja sitten 700 M€:n säästö tilakustannuksissa seuraavien 30 vuoden aikana. Selvästi kumpaakaan ei ole laskettu nykyarvoon, vaan menetelmä on jotakin aivan muuta. Mutta mikä? Ainakaan menetelmä ei voi olla sama kummassakin tapauksessa.
Kiinnostavasti Kalevassa kissankokoisin kirjaimin otsikoitu 700M€/30vuotta ~ 20+ M€/vuosi, mikä käsittääkseni on enemmän kuin Linnanmaan tilojen nykyinen vuosivuokra. Niinpä uusien tilojen tulisi säästön saavuttamiseksi oltava täysin ilmaiset.
Olenko ymmärtänyt jotain väärin vai oikein? Palaan tähän ensi viikon blogiartikkelissa ennen vuodenvaihdetaukoa.
Ehkä rehtori oli ajatellut lopettaa debatin kertaheitolla nokittamalla puolella miljardilla 200:sta 700 miljoonaan. Seurauksena kuitenkin herää uusia kysymyksiä kun summa on ristiriidassa aiemmin esitetyn kanssa. Kovin oli heikosti harkittua, kun uusilla selityksillä on nyt yritettävä paikata aiempia. Looginen selittäminen käy yhä vaikeammaksi.
Kakkosen ja seiskan nopeasti katsottuna saattaa sekoittaa keskenään. Ettei vain olisi jäänyt erheellinen numeraali mieleen. Ja tärkeäähän on kuitenkin suurten linjojen vetäminen, ei epäolennaisuuksiin takertuminen.
Science is self-correcting, rector is self-blundering.