Yliopistomme hallitus tekee päätöksensä esittelystä. Esityslistalle asiat voi johtosäännön perusteella tuoda rehtori ja hallituksen puheenjohtaja. Myös vähintään kolmannes hallituksen jäsenistä voi vaatia asian listalle, mutta en ole pöytäkirjoissa nähnyt tuota tapahtuneen. Käytännössä esityslista on rehtorin lista.
Yliopistomme hallituksen esityslistoilla 2023 yksi useimmin olleita asioita on johdon tulospalkkiot. Palkitsemisohjelman takana on nimellisesti hallituksen palkkiovaliokunta. En onnistunut sen nimeämisestä tai tuohon valtuuttamisesta löytämään pöytäkirjoista 2021-23 minkäänlaista merkintää. Vanhemmat pöytäkirjat hallintomme on poistanut näkyvistä. Valiokunnan sihteerin ja puheenjohtajan nimet ovat toisinaan pöytäkirjassa. Keitä ovat mahdolliset muut jäsenet?
Voimme pohtia, miksi palkitsemisvaliokunnan jäsenten nimistä ei ole edes syksyn 2021 yliopistovaalien jälkeen selkeää merkintää vuoden 2022 ja 2023 pöytäkirjoissa. Onko hallitus luovuttanut nimeämisvallan puheenjohtajalleen? Pidän erikoisena, jos puheenjohtaja on tällaisessa asiassa toiminut ilman hallituksen valtuutusta. Vai onko valtuutus haudattu saataviltamme poistettuun hallituksen työjärjestykseen johtosäännön sijaan?
Yliopistomme hallitus on tänä vuonna käsitellyt johdon tulospalkkioasioita tammikuussa 31.1.2023, toukokuussa 30.5.2023 ja kesäkuussa 15.6.2023. Ne ovat myös huomenna 30.8.2023 pidettävän kokouksen esityslistalla.
Tiivistän käsittelyvaiheet alkaen hallituksen kokouksen 30.5.2023 pöytäkirjan merkinnästä. Esittelijänä toimi hallituksen puheenjohtaja. Tekstistä käy ilmi, kenen johdolla asiaa on valmisteltu.
Kyseessä on ollut päätösasia:
Asia on jätetty pöydälle. Voimme vain arvailla syitä. Hallitus ei ilmeisesti ollut valmis päättämään.
Uusi palkitsemisohjelman käsittely tuli kokouksen 15.6.2023 listalle, tällä kertaa pelkkänä keskusteluasiana. Hallituksen pehmitys lienee katsottu tarpeelliseksi, kun edellisessa kokouksessa päätösyritys meni kiville. Esittelijä oli jälleen hallituksen puheenjohtaja.
Mutta pöytäkirjan perusteella asiaa ei käsitelty, sillä se siirrettiin seuraavaan kokoukseen. Jälleen kerran nähdään, kenen johdolla tulospalkkio-ohjelmaa on valmisteltu.
Nyt asia on tämän blogin ilmestymispäivän jälkeen 30.8.2023 hallituksen kokouksen listalla päätösasiana. Esittelijänä on edelleen hallituksen puheenjohtaja.
Nyt erityisen kiintoisaa aiempiin esittelyteksteihin verrattuna on erityisesti rehtorin tulospalkkioiden nosto esille strategian toteuttamisen kannustimena. Onko rehtorin palkitseminen lopultakin koko tulospalkkio-ohjelman ydin?
Ruohonjuuritason toimijoita voi ja pitääkin palkita saavutuksistaan, mutta johdon palkitsemisen katson hyvin kyseenalaiseksi menettelyksi. Tämä koskee myös itseäni. Pidän loukkaavana, jos minun ei odoteta yrittäväni parhaani palkkaani vasten. Minulta ei edes kysytty, haluanko olla epäoikeudenmukaiseksi kokemani tulospalkkiohjelman piirissä.
Huomisen kokouksen esityslistalla tärkein on Norssin asia. Ikävä vaan, että käsittely on neljä vuotta myöhässä! Ainakin neljä vuotta! Miksi rehtori ei tuonut sitä esityslistalle 2019 kun rakennusanalyysi ja tarvesuunnittelu oli tehty ja korjaukset todettu toivottomiksi? Tästäkö häntä pitäisi vielä palkitakin? Voisivatko edes hallituksen jäsenet vaatia rehtoria selittämään? Ettehän tosissanne voi hyväksyä tällaista! Vaadin tätä yliopiston työntekijänä ja lasten vanhempana.
Olen käsitellyt Norssia seuraavissa aiemmissa blogiartikkeleissa
https://www.silven.fi/index.php/2022/01/03/alakoulu-kampusrakennukseen/
https://www.silven.fi/index.php/2022/04/19/normaalikoulun-vaihtoehdot/
Norssin uudisrakennusasia vaikuttaa olleen valmis hallituksen pohdittavaksi syksyllä 2018 eli hieman vajaa viisi vuotta sitten.
Onko vastuussa rehtori, joka ei tuonut Norssin rakentamishanketta hallitukselle, vai hallitus, josta ei löytynyt kolmannesta jäsenistä vaatimaan sitä käsittelyyn? Olen pettynyt ja raivoissani.
Se, että se on edes nyt hallituksen esityslistalla on ilmeisesti nykyisten opiskelijajäsenten ansiota. Heille erittäin suuret kiitokset! Rehtori taas evästi hallintojohtajaa vanhempien ja henkilökunnan sisäilmainfoon, että ”Tämä on erittäin tärkeä asia!”.
Veronmaksaja sisälläni katsoo vuokrakonttien 3.2 miljoonaa vuodessa hintalappua ja itkee. Onneksi lapset saavat pian terveelliset tilapäistilat ja toivon mukaan uuden pysyvän rakennuksenkin tässä joku päivä. Pysyvä rakennus olisi jo käytössä, jos päätös olisi tehty 2018 ja samalla konttikoulun vuokraamiselta olisi vältytty.
Joissain visiossa kai yliopisto edelleen muuttaa jonnekkin muualle, ja sen vuoksi Kaijonharjun alueelle ei tarvita koulua. Jos tarvitsee, niin se on silloin kaupungin ongelma ja yliopisto ottaa jostain keskustan lähettyviltä jonkun koulun harjoittelukouluksi.
Yliopiston palkitsemiskäytäntö perusastteluiltaan ei ole perustunut oikein mihinkään. Aikanaan muutaman ’tapauksen’ avulla pyrin osoittamaan, että ehkäpä ei ole oikeita/sopivimpia henkilöitä palkittu.
Olen opettanut usean vuode ajan henkilöstöjohtamista ja siinä perustana on ollut Carnegie-Mellon yliopistossa kehitetty People Capability Maturity Model. Ennen opetuskäyttöön ottoa tätä mallia hyödyntäen tehtiin TUTAlla yksi soveltava väitöskirjatutkimus. Sillä varmistettiin, että mallin esittämä logiikka toimii hyvin myös yliopisto-organisaatioissa.
Tuossa mallissa yksi johtamisprosessialue on ”Quantitative Performance Management”. Jotta tällaista toimintaa yliopisto voisi toteuttaa, yliopiston johtamiskäytänteiltä edellytetään melko suurta kyvykkyyden kypsyyttä. Tätä sillä ei kuitenkaan ole. Tämä on käynyt useissa selvityksissä (ensiksi e.m. väitöskirja ja sen jälkeen HR-kurssiin liittyvät opiskelijatyöt) ilmi.
Lyhyesti sanottuna palkitseminen yliopistossa on aiana subjektiivista. Jos päätöksen tekee hallituksen puheenjohtaja, niin kysymys on hänen subjektiivisesta valinnasta. Sille voi hakea hyväksyntää muilta, mutta senkin jälkeen kysymys on hänen subjektiivisesta valinnasta.
Olen täysin samaa mieltä Ollin kanssa siitä, että ihmettelen johtajatason palkitsemista yliopistossa (ja oikeastaan yrityksissäkin). Esimerkiksi rehtorimme ansiotulot ovat verokoneen mukaan vuonna 2021 olleet noin 210000€. No voihan tässä muitakin tuloja olla kuin rehtorin palkka, mutta jos kuukautta kohden ansiotulot on 17500€ niin minusta on olemassa oletus, että henkilön pitää tehdä aikalailla parhaansa sen eteen mitä tavoitellaan. Vai onko niin, että kun maksetaan 10000€ lisää palkkiona niin se terävöittää sitä tekemistä entisestään?
Itse myös haluaisin tietää, että mitkä ovat ne tulokselliset asiat, joiden perusteella rehtoria kannattaa erikseen palkita. Onko se sijoittuminen yliopistorangissa, yksiköiden talouden korjaus vai mikä ? Tässä käy helposti silleen, että kaikki näyttää ylhäältä päin hyvältä ja tiedekuntien tilanne on mitä sattuu.
Voisin ymmärtää rehtorin palkitsemisen jos yliopisto olisi kokonaisuutena edistynyt merkittävästi vuosien saatossa yliopistorankingeissa ja opetuspuolella olisi saavutettu luvatut tavoitteet jne. Nythän rankingit on tainneet pysyä aika vakiona ja opetuspuoli laskenut koko ajan alamäkeä.