Vuonna 2021, poislukien hallituksen kokoukset 16.12.2021 (korjattu vuosiluku klo 11.00 7.4.2022)(* ks alaviite) ja 17.6.2021 (lisätty päivämäärä klo 11.35 7.4.2022) yliopistomme hallituksen jäsenet tekivät päätökset kumileimasimena rehtorin esittelyn mukaisesti. He ovat vähintäänkin passiivisesti olleet hyväksymässä myös Raksila-hankkeeseen liittyneen yliopistoyhteisöstä piittaamattoman irvokkaan näennäisosallistamisen.
Yhteydenpito yliopistoyhteisöön olisi tuonut hallituksen jäsenille esille tilanteen erikoisuuden. Yhteisön jäsenenä epäilen sen suuren epäsymmetrian jääneen hallitukselta hahmottamatta ja kokonaisuuden ymmärryksen rakentamatta. Ehkä fokuksessa on ollut ns. ”tehokas päätöksenteko” ennemmin kuin yliopistoyhteisön tulosta tuottavan toimintadynamiikan tarkastelu? Kumpi on tärkeämpää?
Yliopistolain mukaan hallitus on yliopiston korkein päättävä elin. Kollegio ei voi ottaa sen tehtäviä, vaan sen valta rajoittuu hallituksen ulkoisten jäsenten valintaan ja vastuuvapauksien myöntämiseen sekä tilinpäätöksen hyväksymiseen. Jälkimmäiset instrumentit ovat sen verran rajuja, että niiden käyttöä saatetaan arastella. Mutta entä jos muuta menettelyä ei laissa ole?
Olisi siksikin hyvä, jos yliopistolaissa olisi muistutuksena mukailtu edes osakeyhtiölain 6 luvun 7 § seuraavaa momenttia ”Hallitus voi saattaa hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian yhtiökokouksen päätettäväksi”. Toisaalta monissa yliopistoissa kollegio on ottanut aktiivisen roolin tekemällä ponsiesityksiä yliopiston hallitukselle.
Kollegion tekemien ponsiesitysten käsittely tai käsittelemättömyys voisi toimia eräänä hallituksen luottamuksen mittarina. Toistaiseksi olemme todistaneet hallituksen piittaamattomuuden ensin tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan ensin kahdeksan ja sitten kymmenen tutkimusyksikön johtajan kirjeestä. Myöskään nopeassa tahdissa yhden viikonlopun yli kerättyyn 144 tiedekunnan henkilöstön jäsenen vetoomukseen se ei ole millään tavalla reagoinut. Niistä ei ole mitään pöytäkirjamerkintää.
Hallituksen työjärjestyksen mukaan listalleotosta päättävät yksin rehtori ja hallituksen puheenjohtaja. Olisiko nyt aika mitata yliopiston ylimmän johdon ja hallituksen suhtautuminen kollegion perusteltuun ponsiesitykseen? Esimerkiksi, voisiko kollegio esittää hallitukselle, että se pyytäisi kollegion kannan yliopistomme johtosääntöön ja hallituksen työjärjestykseen? Merkittäisiinkö pyyntö pöytäkirjaan?
Ylimmän johdon esitysten sokea myötäily ei eroa kumileimasimesta.
(*) Suosittelen tutustumista kokouksessa 16.12.2021 ilmaistuihin eriäviin mielipiteisiin. Yliopistomme hallituksen pöytäkirjassa niitä ei enää ole, vaan asiasta kiinnostuneen olisi pyydettävä ne kirjaamosta. Vaihtoehtoisesti ne voi lukea tästä aiemmasta blogiartikkelistani.
Yliopisto kollegio voi esittää huolensa ja pyytää hallitukselta selvitystä toiminnastaan tai toimimattomuudestaan.
Jos vastausta ei saada määrä aikaan mennessä, niin mahdolliset kovemmat toimenpiteet käyttöön.
Kollegiolla on valtaa, jos sitä halutaan käyttää.