Oulun yliopiston nykyinen ylin johto on kiinnittynyt ideaan rakentaa ns. omat tilat, kunhan ne ovat missä tahansa muualla kuin Linnanmaalla. Maksoi mitä maksoi ja keinolla millä hyvänsä. Seurauksena olevilla yliopiston 25 vuoden hajautuksen negatiivisilla vaikutuksilla ei ole ollut johdolle merkitystä.
Sanomalehti Kaleva uutisoi 11.9.2024 Oulun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden mielipiteistä Linnanmaan kampuksesta. Heidän kantansa eivät eronne yliopisto-opiskelijoista:
Tietääkseni tämä on Kalevalle ensimmäinen kerta vuoden 2019 jälkeen tuoda Linnanmaan kampus esille positiivisessa valossa. Mitä on tapahtunut? Ennakoiko Kaleva silloin yliopiston johdon vaihtumista? Olivatko johdon suunnitelmat muuttumassa jonkin ulkopuolisen tahon tekemän ratkaisun seurauksena?
Selkein yliopiston johdon tekemä strateginen valinta on toistaiseksi ollut rappeuttaa Linnanmaan kampusta pidättäytymällä korjauksista. Aikaa myöten korjausvelka kasvaakin hallitsemattomaksi. Tämä ei kuitenkaan ole ollut hallituksen päätös, vaikka sen seuraukset voivat olla hyvin kalliita.
Rappeuttamisstrategia nimittäin näkyy ainoastaan hallituksen kokouksen 22.11.2023 pöytäkirjan 7 §:n liitteestä 3 (koko liite tämän blogiartikkelin lopussa):
Kyseessä ei pöytäkirjojen perusteella ole ollut yliopiston hallituksen päätös. Se voi olla ylimmän johdon hiljainen ’annetaan ymmärtää’ -ratkaisu. Hallituksen olisi pitänyt huomata tämä ja tarkastella omaisuuden tuhoamisstrategian vastuullisuutta. Hallitus ei missään vaiheessa ole päättänyt yliopiston muuttavan Linnanmaalta.
Linnanmaan kaavarungosta 31.1.2019 antamassaan lausunnossa ylin johto halusi varmistaa yliopistolle ja sen sidosryhmille laajentumisvaran Linnanmaalla:
Lausunnon lopusta näemme sen allekirjoittajat:
En löydä yliopiston hallituksen pöytäkirjoista mitään kaavarunkolausuntoon viittaavaa. Sitä ei ilmeisesti ole annettu hallitukselle tiedoksi.
Kaavarunkolausunto löytyy aiemman blogiartikkelin lopusta. Sitä ei löytynyt yliopiston kirjaamosta, vaan se on saatu Oulun kaupungilta, joka on listannut sen yhtenä saatuna palautteena. Kirjaamossa ei myöskään ollut eräässä aiemmassa blogiartikkelissa esiteltyä vuoden 2019 Roschier-suorahankintapäätöstä, jossa allekirjoitettavaksi mainittua sopimustakaan ei liene olemassa. Mitä muuta kirjaamo on jäänyt vaille? Entä hallitus? Miksi?
Alempana olevassa 7.11.2023 päivätyssä dokumentissa on sekä Kontinkankaan että Linnanmaan kampusten suunniteltu ”tilatapahtumien” aikajana:
Olen aiemmin hämmästellyt normaalikoulun puuttumista siitä. Tämä on erikoista, sillä yliopiston hallitus oli kiinnittänyt huomiota normaalikouluun. Dokumentin päiväystä aiemmassa kokouksessa 20.9.2023 hallitus oli jopa vaatinut siihen liittyvän esitysjärjestyksen muutoksen.
Kokouksessa hallitus vielä muutti ao. kohdan päätösesitystä velvoittamalla käynnistämään normaalikoulun tilatarveselvityksen:
Aikajanan perusteella vuonna 1998 valmistunut päärakennus saatetaan hylätä joulukuussa 2024 vuokrasopimuksen päättyessä. Tällä hetkellä pitäisi jo olla tiedossa, miten tuossa käy. En yliopistolla ole huomannut päärakennuksen aulassa muuttolaatikoita.
Yliopiston hallitus on 26.9.2024 tehnyt päätöksen kiinteistöstrategiatyön aloittamisesta:
Kyseinen prosessi on kiintoisa mm. 9.11.2021 ilmestyneen blogiartikkelin Propagandistisia vertailuja taustaa vasten.
Ihmettelen Niinimäen touhuja. Viimeistään 2018 hän tiesi Norssin alakoulun ongelmat, mutta EI TEHNYT mitään. Sitten marraskuussa 2023 Norssi puuttui tilasuunnitelmista, vaikka syyskuussa hallitus näyttää pakottaneen sen käsittelyyn. Lopuksi puuttuvaa kiinteistöstrategiaa aletaan takaperoisesti tehdä vasta syksyllä 2024.
En näe tuollaisessa johtamisessa mitään järkeä.
Vanha suomalainen sanontahan toteaa, että työmaa on juuri sen näköinen kuin sen johtajakin.
Jos miettii asiaa siitä vinkkelistä että rehtorin tavoite on ajaa yliopisto ja sen johto keskustaan niin varmaan tämä koulun ja kampuksen homehdutus on siinä pelissä ihan käypiä siirtoja. Syytä tähän voi ihmetellä mutta rahalla ja statuksella voi olla jotakin tekemistä asian kanssa. Ainakin enemmän kuin tieteen ja opetuksen edellytyksillä… nehän ei ole ennenkään kiinnostaneet.
Jotta pysytään kuitenkin faktan syrjällä, niin todettakoon, että normaalikoulun sisäilmaongelmat eivät ole syntyneet Joukon kaudella.
Niihin olisi kuitenkin pitänyt viimeistään reagoida vuosikymmenen vaihteen tienoilla, joka jäi tekemättä.
Itse yliopistolla pahoista sisäilmaongelmista kärsineenä / kärsin niistä edelleen vaikka teen pääosin etätöitä. En myöskään haihattelisi sen perään, että kalliita remontteja tekemällä yliopiston vanhapuoli tulee kuntoon. Toki olen sitä mieltä, että kampus kannattaa Linnanmaalla pitää, mutta mielestäni ainoa oikea vaihtoehto on alkaa purkaa osa kerrallaan vanhaa rakennuskantaa pois ja tehdä uutta tilalle. Joku nyt sanoo, että suojeltu rakennus… no mitä merkitystä on semmoisen rakennuksen suojelulla, jossa kukaan ei voi olla töissä ilman että saa loppuelämän haitat itselleen.
Osa porukasta sanoo, että ei minulle tule mitään oireita tuolla talossa vaikka olen ollut siellä 20 vuotta. No kun vähän pidempään keskustelee niin melkein jokaisella alkaa löytyä oirepohjaa. Tässä listaa yliopistolla työskentelevien oireista, joihin olen itse törmännyt. Astma, reuma, äänen käheys, migreeni, jatkuva yskä, jatkuva flunssa, jatkuvasti sairaana kuumeessa, neurologiset oireet, väsymysoireyhtymä, ruoka-aine yliherkkyydet, vatsa sekaisin aina jne jne. Porukka ei usko yleensä, mutta nämä kaikki ovat sellaisia oireita, joille sisäilmaongelmat joko altistavat tai ne aiheuttavat oireet. Ei tietenkään välttämättä, mutta jos eriäviä oireita ilmenee niin suosittelen hyvin vakavasti kokeilemaan etätöitä, että katoavatko ne esimerkiksi parin kuukauden aikana.
Oletko tehnyt ilmoituksen sisäilmaongelmista? Ne tutkitaan aivan varmasti, sillä siihen on työsuojeluvelvoite.
Kyllä aikanaan tuli tehtyä ilmoituksia, mutta sanotaanko, että siihen aikaan suhtautuminen oli sen verran välinpitämätöntä noihin ongelmiin, että eipä tullut itseäkään asialla sen enempää vaivattua. Aikani kokeilin eri työhuoneita ja sitten totesin, että itselle ainoa oikea vaihtoehto on olla pääosin pois yliopistolta.