Hermes-palkinto

Taannoin Yliopistokäänne-liike ilmoitti valinneensa minut kolmannen Hermes-palkinnon saajaksi. Palkinnon luovutusseminaari oli Helsingissä 26.11.2024. Kyseessä oli hieno sivistysyliopiston arvoja korostava tilaisuus.

Perusteena myönnössä oli ansiokas yliopistopoliittinen toiminta. Tämä on yllättävää sillä olen blogissani ainoastaan julkaissut tosiseikkoja dokumenttien pohjalta.

Pääsin tilaisuudessa jälleen kerran nostamaan esille yliopistoväen yhteisöllisyyden. Esimerkkinä käytin reaktiota Oulun yliopiston johdon aikeisiin luopua humanisteille tärkeästä kirjaston vapaakappaleoikeudesta. Kolme neljästä tieto- ja sähkötekniikan opiskelijasta pitää vapaakappaleoikeutta erittäin tärkeänä tai tärkeänä.

Myös huoli koulutuksen sakkauksesta on yhteinen Oulun yliopistoyhteisön jäsenillä. Laajempi avoin keskustelu tilanteesta on kuitenkin puuttunut. Rehtorin siilouttava kemiallinen ”tehokas käskylinjaorganisaatio” on onnistunut ainakin pelolla johtamisessa.

Todelliset kiitokset Hermes-palkinnosta kuuluvat yliopistoyhteisöjen jäsenille. Ilman heidän tukeaan tylsä lokakuussa 2021 alkanut faktablogini olisi vieläkin tylsempi. Minulle on osoitettu ja toimitettu julkisia dokumentteja. Kotipostilaatikkooni on ilmestynyt muutakin sisältäneitä muistitikkuja tuntemattomilta. He ovat tienneet, ettei bloggarilla ole lähdesuojaa.

Numerovainu ei rajoitu tekniikan, luonnontieteiden ja kauppatieteiden väkeen. Esimerkiksi monilla humanisteilla on aivan oivallinen kvantitatiivisten ongelmien taju. Tuolle bullshit-aistille onkin Oulun yliopistossa ollut käyttöä.

Jostakin syystä yliopistomme hallituksen pöytäkirjojen liitteet puuttuvat nettisivuilta, eikä niitä ole intranetissäkään. Asioita selvittääkseni siksi olen joutunut blogiani varten pyytämään liitteitä kirjaamosta. Tällä rehtori on kertonut Kalevalle kuormittavani häntä. Uskallan epäillä, että muiden yliopistojen rehtorit eivät työskentele kirjaamoissa.

Kaksi ja puoli vuotta sitten opiskelijat pyysivät minulta kannanoton Oulussa satoja osallistuja keränneeseen ”kaikkien kampus” -mielenosoitukseen. Esiintyjät olivat opiskelijoiden kutsumia ja arvostamia. Sittemmin pelkästään yhteisöllisyyttä korostanutta esiintymistäni on väitetty häirinnäksi.  

On hienoa osallistua keskusteluun yliopistossa. Mutta jokin on pielessä, sillä Oulussa yliopiston sisälle kuuluvaa keskustelua ei juuri käydä omilla nimillä. Pelolla johtaminen on korvannut avoimen kollegiaalisen keskustelun. Yliopistoyhteisön osallistamiseksi väitetään näennäisiä kuulemisia.

Tämä on johtanut moraalikatoon. Rehtori on jopa lausunut tutkimuseettiselle neuvottelukunnalle plagioinnin hyväksyttävyyden riippuvan tieteenalasta. Säännösten perusteella rehtorilla toki on lopullinen valta päättää tuollaisestakin, ehkei kuitenkaan kirjanpito- ja hankintalakien noudattamatta jättämisestä.

Esitin tilaisuudessa pieniä korjauksia yliopistolakiin, jotta avoin keskustelukulttuuri elpyisi ja yhteisöllisyys sitä kautta vahvistuisi. Mielestäni seuraavat muutokset saattaisivat riittää:

  • yliopiston johtosäännön hyväksyy yliopistokollegio; tämä olisi symmetristä osakeyhtiöiden kanssa, joissa yhtiöjärjestyksestä päättää yhtiökokous.
  • yliopistokollegio valitsee yliopiston hallituksen puheenjohtajan, kuten monessa osakeyhtiössä tehdään
  • rehtorin oikeus olla läsnä ja käyttää puheoikeutta kollegion kokouksissa poistetaan – yliopistot eivät tarvitse yksisuuntaista ”tehokasta käskylinjaorganisaatiota”

Nämä muutokset toisivat kollegioiden toimintaan ryhtiä.

Yliopistot ovat olleet ja niiden pitäisi olla vapaasti keskustelevia yhteisöjä.  Kritiikin antaminen on ollut sallittua ja sitä on osattu ottaa vastaan. Tämä on arvokasta niin tieteelle ja koulutukselle kuin myös yliopistojen yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle.

9 kommenttia

  1. Eihän tuo rehtorin poistaminen kollegiosta käy.. siellähän voisi rahvas puhua ja päättää omin päin ihan muuta kuin mitä rehtori on jo itse keksinyt. Vähintään siellä on oltava enemmistö omasta suosiosta riippuvaisia alamaisia. /sarkasmi

    Jotenkin olisi hyvä nähdä myös muuten yhtenäistä käytäntöä Oy-toiminnan tapaan, hallitus päättää ja rehtori toteuttaa. Ei niin että yksi ukko huseeraa omiaan ja hallitus siunaa jälkeenpäin. Nyt on ollut pitkään roolit sekaisin.

  2. Nykyinen rehtori ei ole kyennyt avoimeen tosiasioihin perustuvaan keskusteluun. Näemme ensi vuonna, kykeneekö siihen uusi rehtori, vai kätkeytyykö hänkin viestintäyksikön taakse.

    Yliopistolain muutokset eivät auta, jos pelolla johtaminen jatkuu.

  3. Palkinto tuli kyllä oikeaan osoitteeseen, onnittelut! Ja kiitos Olli että jaksat kaivaa faktoja ja pyöritellä numeroita kaikkien nähtäville.

  4. Onnittelen täysin ansaitusta Hermes-palkinnosta tätäkin kautta!

    Useat muiden yliopistojen professorikollegat ovat kertoneet seuraavansa Ollin blogia. Keskeinen pointti on ollut, että yliopistolaki altistaa yliopistot despoottimaiselle johtamiselle. On outoa nähdä tuollaista lainsäädäntöä demokraattisessa maassa, kun samanaikaisesti esim. lastensuojelussa säädökset estävät viranomaistoimia.

    Ollin yliopistolakiin esittämät muutokset saattaisivat riittää, jos kollegio myös saisi oikeuden erottaa hallitus.

  5. Kiitos kaikille lukuisille onnittelijoille. En varmasti ole huomannut kiittää teitä jokaista.

    Oletan Suomen laeista löytyvän jopa yliopistolain yli menevän säädöksen, joka antaa hallintoelimen nimittäneelle taholle vallan sen erottamiseen. Siksi en ottanut tätä kolmen pointin muutoslistaani.

  6. Aiotko ottaa kantaa Kalevan haastatteluun, jossa rehtori Niinimäki kertoo lukiorakennuksen olevan mätä? Olenko yliopiston rehtorin armosta töissä terveydelle vaarallisissa tiloissa?

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.