Kategoria: Uncategorized

Toistaiseksi alkuvuoden alempien ja ylempien korkeakoulututkintojen kertymät ovat yliopistoissa varsin hyvin ennustaneet koko vuoden tulosta. Tarkastelenkin siksi tammi-huhtikuussa valmistuneiden osuuksia koko vuoden tutkintosaldoista. Seuraavassa taulukossa nähdään alkuvuonna yliopistossamme kandiksi valmistuneiden vähentyneen. Tämä ei yksinään aiheuta huolestumista, sillä se saattaa kertoa määräajassa valmistumisten nousseen: yhä useampien kandinopinnot eivät ole venyneet kevääseen. Sinänsä ennusteluvun voi laskea sekä… Jatka lukemista Tutkintoennusteita

Yliopistokoulutuksen ns. kannattavuus riippuu paljon ilman tutkintoa keskeyttäneiden osuudesta. Kohtalaisen pienetkin erot yliopistojen välillä voivat olla taloudellisesti merkittäviä. Seuraavassa taulukossa on viisivuotisissa tutkinto-ohjelmissa vuosittain keskeyttäneiden osuus opiskelijamassasta. Lähde on opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) Vipunen, joka laskee keskeyttäneiksi seuraavana vuonna ilmoittautumatta jättäneet tutkintoa vailla olevat. Lukuvuosi Oulun yliopisto Koko yliopistolaitos 2010/11 6.0 % 5.4 % 2011/12… Jatka lukemista Ennustuspohjia (2)

Yliopistomme on opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa tekemässään tulossopimuksessa kaudelle 2021-2024 luvannut vuosittain saavutettavaksi ylempien korkeakoulututkintojen määräksi keskimäärin 1755. Tulossopimuksen tässä mielessä kiintoisa sisältö on seuraavassa kuvassa. Ennusteen realistisuutta voi pohtia seuraavasta graafista, joka esittää yliopistomme ylempien korkeakoulututkintojen suorittamisia viimeisten kymmenen vuoden aikana. Liki kaikki 2022-2024 valmistuvista ovat jo opiskelemassa. Vuonna 2021 valmistui 1443 ylempää korkeakoulututkintoa.… Jatka lukemista Ennustuspohjia (1)

Ruumiista irtautumiskokemukset ovat hallusinaatioita, jotka katoavat heräämisissä. Yliopiston ylimmän johdon irtautuminen yliopistoyhteisöstä puolestaan korjautuisi kollegion ratkaisuilla. Kollegion nykyiset instrumentit ovat kuitenkin on-off-tyyppisiä, mikä nostaa käyttökynnystä ja kärjistää vastaikkainasettelua. Siispä yliopistolain uudistamista tarvittaisiin. Professori Jari Stenvall toteaa selvityksessään ”Koska rehtorin keskeisenä tehtävänä on toteuttaa yliopiston strategiaa ja toiminta- ja taloussuunnitelmaa, näiden tehtävien liittäminen kollegioille olisi luontevaa… Jatka lukemista Johtosääntöselvitys (2)

Olen aiemmin käsitellyt yliopistolain ongelmia ja yliopistomme johtosäännön valuvikoja. En ole juristi tai hallintotieteen asiantuntija, joten tässä ja seuraavassa blogiartikkelissa nojaudun Tampereen yliopiston hallintotieteen professorin Jari Stenvallin analyysiin. Professori Stenvallin blogiartikkeli on selvityksen tiivistelmänä perehtymisen arvoista asiaa kiireisimmille. Professori Stenvallin selvityksessä tarkastellaan johtosääntöjä johtamisen ja yliopistodemokratian näkökulmista. Hänen päätelmänsä johtosäännöistä on ”Rehtorit ovat nykykäytännöissä siis… Jatka lukemista Johtosääntöselvitys (1)

Parissa saamassani sähköpostipalautteessa epäillään esittämässäni kandidaattidatassa olevan virheitä. Jokainen tällaista aprikoiva voi varmistaa välittämäni tiedot opetushallituksen avoimesta Vipunen-palvelusta. Tiedon poiminta on helppoa ja sen voi automatisoida varsin vaatimattomallakin ohjelmointitaidoilla, sillä ohjeistus on erinomainen ja valmiit koodirungot ovat tarjolla. Tietenkin korjaan todetut virheet. Samoissa viesteissä on arvostelua yliopiston lokaamisesta. Kaikille yhteisöstämme välittäville on tuskallista todeta, että… Jatka lukemista Yliopisto tuuliajolla (3)

Tällä hetkellä paras työkalu analysoida yliopistomme koulutuksen ja tutkimuksen tilanteita on opetushallituksen Vipunen. Tutkinto-ohjelmatasolle kuitenkin tarvitaan parempaa tiedon resoluutiota, mutta tuossa tarkoituksessa yliopistomme raportointiportaali on melkoisen hyödytön. Se kun keskittyy keskiarvoihin, joiden pohjalta on liki ylivoimainen haaste päätellä tarvittuja kehitystoimia ja tarkastella aiempien vaikutuksia. Muutama vuosi taaksepäin yliopistollamme oli käytössä sisäisen ja ulkoisen raportoinnin Sisu-järjestelmä.… Jatka lukemista Yliopisto tuuliajolla (2)

Minkä tahansa organisaation johtaminen, oli kyse sitten moottoripyöräjengistä, yrityksestä tai yliopistosta, edellyttää faktoja. Sellaisten pohjalta voidaan luoda strategiset toimenpiteet tavoitella samanaikaista tuloksen parantamista ja toiminnan tehostamista. Yliopiston johdon suunnitteluinstrumenttina on siis tieto ja toimeenpanotyökaluna budjetti, jonka kautta toiminta resurssoidaan. Aikajänteet ovat pitkiä. Kanditutkinnon nimellinen suoritusaika on on kolme vuotta, maisterit pitäisi tuottaa viidessä, lääkärit kuudessa… Jatka lukemista Yliopisto tuuliajolla (1)

Noheva opiskelija oli tallentanut tieto- ja sähkötekniikan tiedekunnan (TSTK) tilaisuudessa tuotetun MIRO-viestitaulun alkuperäisessä muodossaan sellaisena kuin se oli. Niinpä pääsen alla esittämään tiedekunnan väen näkemyksen peilattuna konsultin kiintoisaan tulkintaan palautteesta. Välttääkseni negatiivisuutta mahdollisimman pitkälle tyydyn esittämään vain vahvuudet ja mahdollisuudet. Ensin vahvuudet: Sitten mahdollisuudet: Alkuperäinen tallenne on alla. Siitä on löydettävissä myös heikkoudet ja uhat.… Jatka lukemista Konsulttityötä (2)

Tammi-helmikuussa WSP:n konsultti yhdessä yliopistomme tilapalveluiden kanssa osallisti tiedekuntiemme väkeä Raksila-hankkeeseen liittyen. Olen aiemmassa blogiartikkelissa Viestinnän vääristymiä (3) julkaissut osallistuneiden kuvakaappauksinakin tallentamia Mentimeter-kyselyiden tuloksia. Kuitenkin tilaisuuden järjestäjät lupasivat jakaa lopulliset Mentimeter-tulokset osallistuneille. Olen kovasti pettynyt, ettei noin ole vieläkään tapahtunut. Nimittäin tiedekuntani dekaani jakoi johtoryhmälleen 7.4.2022 WSP:n konsultin tammi-helmikuun tilaisuuksista laatiman 24.2.2022 päivätyn raportin, joka… Jatka lukemista Konsulttityötä (1)